< Previous30 • GOLFLEHTI • 3/2019 Krista ja Katri BakkerKILPASISKOTKahdeksan vuoden ikäerosta huolimatta Krista ja Katri Bakker ovat kuin kaksi marjaa. He jakavat saman unelman.TEKSTI Sami Sarpakunnas • KUVAT Robert Lindström GOLFLEHTI • 3/2019 • 31 On vaikea kuvitella, että kun Krista Bakker oli voittamassa Suomelle joukkueiden MM-pronssia 2012, oli pikkusisko Katri vasta yhdeksän vuoden ikäinen. Kun siskokset nyt seisovat vierekkäin, ovat he kuin kaksi marjaa. Molemmat ovat 163 senttimetriä pitkiä, tukkakin on osapuilleen yhtä pitkä ja olemus liikekieltä myöten hyvin samankal-tainen. Sekoittamisen vaara on ilmeinen. ”On helppo tulla toimeen, kun olemme niin sa-manlaisia”, Katri sanoo.Eroavaisuuksiakin siskosten välillä kuulemma on, eikä golf ole sentään kaikki kaikessa. Vahvistusta näkemyksille joutuu kyllä hieman kaivamaan, sillä kysyttäessä kuinka samanlaisia olette ihmisinä, on Kristan ensimmäinen vastakysymys, ”Ai siis ei golfa-reina?”Seuraa hiljaisuus ja pohdintaa, minkä jälkeen pik-kusisko Katri aloittaa.”Minä olen ulospäinsuuntautuneempi ja sosiaa-lisempi. Krista ei ole porukan kovaäänisin tyyppi, vaan rauhallisempi kuin muut”, Katri sanoo, mutta hiljenee sitten miettimään.”Ei nyt tule mieleen mitään muuta, missä oli-simme erilaisia. Aika jalat maassa -tyyppejä, ja tämä liittyy golfiinkin…”BAKKERIN SISKOKSIA on turha yrittää väkisin irrot-taa golfista. Keskustelu palaa nopeasti siihen joka tapauksessa. Golf on, ja on aina ollut, keskeinen osa paitsi siskosten myös koko Bakkerin perheen elämää. Myös perheen esikoinen, Teemu, on golfammatti-lainen. Golf on Bakkereille sisäänrakennettua ja luon-nollista, onhan isä Kari Bakker ammatiltaan golfval-mentaja. Olisivat lapset silti toisinkin voineet valita. Golfkentälle heitä ei ole tuupittu eikä sittemmin ole siellä maaniteltu pysymään.”Kari osaa hyvin erottaa valmentajan ja isän roolin. Ikinä ei ole ollut mitään pakottamista. Kaikki sitoutuminen ja into on tullut omasta tahdosta”, Katri sanoo ja Krista nyökyttelee. Isä-lapsi-valmennussuhde ei ole tavaton yhdis-telmä suomalaisessa urheilussa. Harvoilta se kuiten-kaan sujuu ongelmattomasti. Bakkereiden kohdalla järjestely toimii ilmeisen hyvin ja molemmat tytöt luottavat valmennuksessa isänsä osaamiseen.Toinenkin, hyvin erilainen urheilulaji oli vahvasti tyrkyllä harrastukseksi, nimittäin taitoluistelu. Sii-henkin suuntaan on verenperintöjä, sillä äiti on tai-toluisteluvalmentaja. Krista harrasti lapsena luistelua joitain vuosia, mutta lopulta sirklaus ja piruetit jäivät pallon ja mailan tieltä. ”Niin, kai äiti olisi vähän toivonut minusta luiste-lijaa, mutta iloinen se on näinkin” Krista pohtii.Eikö mikään muu laji sitten ole koskaan kiinnosta-nut, edes penkkiurheilumielessä?”Ehkä jotkut jääkiekon MM-kisat. Lätkää, jos jotain”, Katri sanoo.”Hiihto saattaa pyöriä telkkarissa. Isällä on futis-taustaa, ja se on kiinnostunut siitä. Mutta sanon tennis, jos jotain pitää sanoa. Siinä on naisillakin mahdollisuus pärjätä. Lajissa on myös paljon samaa kuin golfissa. Yksilöurheilijoita ylipäänsä arvostan. Sitä, että on itse mentävä treenaamaan, oltava aloi-tekykyinen ja suunnitelmallinen ja jaksettava tehdä töitä”, Krista sanoo.KRISTA BAKKER TIETÄÄ, mistä puhuu. Hän on pa-nostanut täysipäiväisesti golfiin ja elänyt ammatti-urheilijan elämää jo vuosia. Yläasteen Krista suoritti etäopiskeluna perheen muutettua Hollantiin vuonna 2011. Yläasteen jälkeen opiskelut ovat olleet jäissä ja keskittyminen täysillä golfissa. Paluu koulun penkille on yhä mahdollinen, mutta vasta kun golfkentällä on tehty kaikki mahdollinen menestyksen eteen. Ennen muuttoa Hollantiin Bakkereiden perhe asui kolme vuotta Espanjassa. Siellä Krista ja Teemu kävi-vät suomalaista koulua, Katri espanjalaista. Hollan-tiin, Arnhemin kaupunkiin Bakkerit vei isän suku-tausta. Kari Bakkerin isä on kotoisin Hollannista.Hollannissa perheen vanhemmat lapset Teemu ja Krista murtautuivat nopeasti maan juniorimaajouk-kueisiin. Kehitys oli nopeaa, harjoitusolosuhteet hy-vät ja ulkona pääsi pelaamaan ympäri vuoden. Kristan mukaan golf on Hollannissa seuratumpi ja suositum-pi laji kuin Suomessa. Sikäläisessä maajoukkue- ja juniorigolfjärjestelmässä on myös elementtejä, joista Suomessa voitaisiin ottaa oppia.”Hollannissa pääsi pelaamaan paljon kisoja. Ama-töörikisoissa menestymällä pystyi myös karsimaan isompiin kisoihin ja pääsemään eteenpäin. Siellä oli selkeät tavoitteet ja kriteerit. Se oli reilua ja moti-voivaa”, Krista muistelee.Suomeen palattuaan Teemu ja Krista vaihtoivat Suomen edustusasuun. He olisivat voineet valita toisinkin, onhan perheen lapsilla molempien maiden passi ja kansalaisuus. Suomelle Bakkereiden ratkaisu oli lottovoitto, sillä Krista on kolminkertaisena arvo-kisamitalistina yhä eniten amatöörien arvokisamita-leja voittanut suomalais-golfari.KATRI EI EHTINYT pukea päälleen Hollannin maa-joukkuepaitaa, mutta hän alkaa jo olla vakiokasvo Suomen maajoukkueessa. Hän käy parhaillaan Kert-tulin lukion urheilulinjaa Turussa. Katri harjoittelee paljon Turun alueella, mutta edustaa isosiskonsa tapaan espoolaista Ringside Golfia.Kun Krista haluaa tehdä jotain, hän myös tekee.32 • GOLFLEHTI • 3/2019 Loukkaantumiset ovat koetelleet nuorta lahjak-kuutta viime vuosina. Katrin ranne murtui koulun liikuntatunnilla jalkapallopelissä muutama vuosi sitten, ja vamma vaivasi pari vuotta. Viime kausi meni osittain pilalle toiseen ranteeseen iskeneen rasitus-vamman takia. Vasta tänä talvena ja keväänä hän on päässyt harjoittelemaan ilman rajoituksia ja vaivoja. Loukkaantumiset koettelivat uskoa ja turhauttivat toden teolla. Suurin apu tilanteeseen löytyi läheltä.”Krista soitteli minulle, tuki ja auttoi. Olemme molemmat hyviä kuuntelijoita ja muutenkin luon-teeltamme huomaavaisia ja ymmärtäväisiä”, Katri sanoo.Vaikka Krista on selviytynyt omalla urheilu-urallaan toistaiseksi täysin ilman loukkaantumisia tai rasitusvammoja, omat vastoinkäymisensä hänelläkin on ollut. Pääasiassa ne ovat liittyneet ammattiur-heilijaksi siirtymiseen ja ammatinharjoittamiseen liittyviin taloudellisiin paineisiin. Hyppy amatööristä ammattilaiseksi on suuri, ja monen muun nuoren ammattilaisen tavoin Krista-kin koki jääneensä asian ja ongelmien kanssa välillä liian yksin. Menestyspaineet on helpompi kestää, jos ne eivät konkretisoidu euroiksi. Pelkät pakolliset, juoksevat kulut kattaakseen pelaajan on menes-tyttävä hyvin. Keskikastin sijoituksilla kaudesta jää käteen pelkkää tappiota, sillä naisten kilpagolfissa ei Euroopan kiertueella ole jaossa isoja palkintorahoja. Pelkästään palkintorahojen varaan kauden suunnit-telua ja läpivientiä ei voi jättää, vaan tukieuroja on haalittava kasaan yhteistyökumppaneilta. Ennen pitkää Krista huomasi, kuinka kentän ulko-puoliset asiat rasittivat liikaa mieltä. Paineet söivät keskittymistä ja vaikuttivat pelisuorituksiin. Apu tilanteeseen löytyi mentaalivalmennuksesta.”En minäkään vielä Katrin ikäisenä tarvinnut mentaalivalmentajaa, mutta yhtäkkiä huomasin tar-vitsevani. Se oli hyvä ratkaisu. Sen ansiosta ajattelen nykyään paljon positiivisemmin”, hän kertoo.Katri vahvistaa asian. ”Krista suhtautuu asioihin nykyään kypsemmin. Kyllä sen näkee hänestä jotenkin.”ELÄMÄNTAVAN, UNELMAN ja tavoitteiden lisäksi siskokset jakoivat pitkään yhteisen huoneen. Se ei sentään ollut ihan ongelmatonta erilaisten siis-teyskäsitysten takia. Nyt Krista on asunut jo usean vuoden ajan pääkaupunkiseudulla, Katri vanhempien kanssa Kaarinassa. Ratkaisu helpottaa muun muassa matkustamista, jota ammattiin kuuluu runsaasti.Isosiskona Krista on ollut Katrille esikuva, jolta on voinut oppia paljon.”Krista on aina ollut esimerkki, jota olen halunnut seurata. Jos en pääse golfissa samalle tasolle kuin hän, se ärsyttää itseni puolesta, mutta osaan kyllä olla onnellinen hänen puolestaan”, Katri vakuuttaa.Myös Krista sanoo tiedostavansa asetelman, mut-tei koe sitä paineistavana.Vaikka sisarukset asuvat eri paikkakunnilla, he harjoittelevat yhdessä kerran, pari viikossa. Jos treeneissä tulee esille asioita, joissa Krista voi pik-kusiskoaan neuvoa, hän sanoo mielipiteensä, mutta pyrkii välttämään liikaa neuvomista. Katri puolestaan saattaa kysellä vinkkejä, mutta pääasiassa molemmat keskittyvät harjoitteluun itsenäisesti.Pientä kisailua siskosten välillä on. Molemmat ovat pitkälyöntisiä, mutta ainakin toistaiseksi isosis-ko vetää draivin mitassa pidemmän korren.Mitä, jos Katri joskus tulee ohi?”Sitten tehdään vähän kovempaa fysiikkaa”, Kris-ta sanoo päättäväisesti.PÄÄTTÄVÄISYYS ON Katrin mukaan tärkein omi-naisuus, jonka hän on voinut Kristalta oppia. Mää-rätietoisuus, taistelutahto ja optimistisuus raken-tavat hyvän pohjan hyökkäävälle pelitavalle, joka on ominainen Kristalle. Silloin kun hän saa pelinsä kulkemaan, häntä on vaikea pysäyttää. Kääntöpuole-na ovat yksittäiset suuret reikätulokset, joita ajoittain liiallinenkin pelirohkeus saattaa vielä tuottaa. GOLFLEHTI • 3/2019 • 33 34 • GOLFLEHTI • 3/2019 ”Kun Krista haluaa tehdä jotain, hän myös tekee. Kun olen ollut Kristan mukana kisoissa, olen nähnyt, mitä se elämä on ja miten Krista suhtautuu asioihin, vastoinkäymisiin ja ongelmiin. Siitä voi oppia pal-jon”, Katri sanoo.”Ehkä olen joskus vähän liian itsekäs joissain asioissa, mutta yksilöurheilijan on oltava”, Krista vastaa.Katrin henkiset vahvuudet rakentuvat rentouden ja positiivisuuden varaan. Hyökkäävä pelitapa tulee kuin luonnostaan, kun kentällä ei näe uhkia vaan mahdollisuuksia. ”Ei Katri oikein osaa jännittää. Haastattelussa ja kameran edessäkin se on ihan rennosti oma itsensä”, Krista naurahtaa.Pikkusiskossa Krista kertoo ihailevansa sitä, kuin-ka hyvin hän nuoresta iästä huolimatta pystyy aika-tauluttamaan opiskelun ja treenaamisen sekä muut menot ottamatta niistä turhia paineita tai stressiä.”Katri on tosi itsenäinen ja hoitaa asiansa hyvin. Koitan mä silti vähän huolehtia, että onhan kaikki hyvin”, Krista myöntää.Pikkusiskona Katri taitaa olla helppo tapaus, eikä Krista oikein keksi hänestä huonoja puolia. ”Mutta vähän rohkeammin se voisi uskaltaa unel-moida ja mennä kohti omia unelmia”, isosisko sanoo.KRISTA ON JAHDANNUT omia unelmiaan rämäpäi-semmin. Ura on hyvällä alulla, mutta tavoitteita on vielä paljon. Myös Katrin unelmat ankkuroituvat golfammattilaisuuteen. Lukion jälkeen kiinnosta-va vaihtoehto voisi olla kauppatieteiden opiskelu joko Suomessa tai Yhdysvalloissa. Poissuljettu ei ole golfammattilaisuuskaan, ja toistaiseksi ratkaisut tehdään golfin ehdoilla. Kristan kohdalla tavoitteet ja unelmat ovat jo hioutuneet selkeämmiksi.”Tokion olympialaiset 2020. Ja pelioikeus LPGA Tourille. Ensimmäinen voitto LET:llä tänä vuonna olisi hieno juttu. Uran päätavoite on voittaa major sekä päästä mukaan Solheim Cup -joukkueeseen”, hän sanoo empimättä.Pääosin Yhdysvalloissa pelattava LPGA Tour on monien naisammattilaisten unelma ja tavoite. LPGA Tourilla pelaavat lajin parhaat ja Ladies European Touriin verrattuna palkintorahat ovat moninker-taisia. Toistaiseksi suomalaisista LPGA Tourilla on pelannut vain Minea Blomqvist-Kakko. Kiertueen karsintoihin osallistuminen vaatii monien tuhan-sien eurojen panostusta. Yhdysvalloissa kentät ovat heinälaatua myöten erilaisia kuin Euroopassa, joten ennen karsintoja olisi hyvä päästä totuttelemaan olosuhteisiin harjoitusleirille.”Yksin jenkkikiertueelle ei pääse, vaan tarvitsen siihen enemmän tukijoita. Vielä minulla ei vain ole ollut resursseja lähteä sinne. Mutta kun se on mah-dollista, menen sinne.””Osa-alueista fysiikkaa pitää kehittää eniten, ja rautoihin pitää saada enemmän varmuutta. Se mah-dollistaisi enemmän birdie-paikkoja. Ylipäänsä pitää pystyä pelaamaan tasaisesti alle parin kierroksia”, Krista sanoo.KRISTALLE GOLF on silti ollut ainoa luonnollinen ammatinvalinta. Jos pikkusisko jonain päivänä päät-tää astua samalle polulle, ei hän karsasta ajatusta tai pelkää siskonsa puolesta.”Kehotan Katria samalla polulle. Mutta sitä pitää itse tosissaan haluta. Ja golfin ulkopuolisten asioi-den on oltava kunnossa, ne vaikuttavat niin paljon kentällä. Haluan auttaa Katria parhaani mukaan”, Krista sanoo. Kilpagolf on rohkea ammatinvalinta. Kilpaurheilu on kovaa ja raadollistakin. Huipputasolla mainetta ja mammonaa on tarjolla avokätisesti, mutta etenkin naisten kilpagolfissa taloudelliset realiteetit ovat keskikastin pelaajien kohdalla todella ankarat.”En silti ajattele, että tämä olisi liian raadollista hommaa, vaan enemmänkin hieno mahdollisuus.” KRISTA BAKKERs. 24.12.1993, Asuu Helsingissä, Seura Ringside Golf Espoo `Debytoi LET:llä 17- vuotiaana `Ammattilaiseksi 2014 `Sijoittunut LET:n kilpai-luissa neljästi kymmenen parhaan joukkoon `3. sija joukkueiden MM-kisoissa 2012 `2. sija joukkueiden MM-kisojen henkilökoh-taisissa tuloksissa 2012, 72-70-69-69 (-8) `3. sija henkilökohtaisissa EM-kisoissa 2013, 75-68-73-66 (-2) `3. sija joukkueiden EM-kisoissa 2013Ei Katri oikein osaa jännittää. Haastattelussa ja kameran edessäkin se on ihan rennosti oma itsensä.KATRI BAKKERs. 9.7.2001, Asuu Kaarinassa, Seura Ringside Golf Espoo `Kuuluu tyttöjen (17–18 v.) liittovalmennusryhmään `Finnish International Junior Championship (FIJC) voitto 2016 `U16-tyttöjen lyöntipelin SM-kulta 2016 `Finnish Junior Tour finaalin voitto 2016 GOLFLEHTI • 3/2019 • 35 Suomalaiset golfkentät on rakennettu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta osakeantien turvin ja golfosakkeen omis-tamisen varaan. Osakkeisiin on liitetty tavallisesti pelioikeus, joka on ollut Suo-messa pääasiallinen harrastamisen tapa. Osakkeita omistavat myös yritykset mutta pääosin yksityis-henkilöt, golfin harrastajat. Kun golfkenttiä lajin voimakkaimpina kasvun vuosina rakennettiin maamme niemiin ja notkoi-hin, alalla vallitsi vahva optimismi. Taidettiin myös ajatella, että osakkeenomistamisella voitaisiin joskus lyödä rahoiksi, jos oma into harrastamiseen hiipuu tai jos terveys ei harrastuksen jatkamista enää salli. Moni investoi golfosakkeeseen puhtaasti sijoitus-mielessäkin.Se osoittautui myöhemmin pitkälti toiveajatte-luksi. Nykyisin on jo hyväksytty se tosiseikka, ettei ha-lua osakkeen omistamiseen enää samassa määrin ole – ei ainakaan vanhoin ehdoin. Monilla kentillämme osakkeita ei saa enää kaupaksi edes maksamalla sen vastaanottajalle. Yhtä lailla Suomessa on kuitenkin kenttiä, joilla osakkeenomistaminen elää ja voi hyvin. Jälkimarkki-noilla osakkeet liikkuvat, ja omistamisen reunaehdot ovat omistajan kannalta järkevät. Monin paikoin osakkeenomistamiseen liitetty pelioikeus on jota-TEKSTI Sami Sarpakunnas KUVITUS Jussi Korhonenkuinkin ainoa pelaamisen tapa satunnaisten green fee -kierrosten ohella.Joustavuutta lisättäväGolfosakkeen omistamisen suuri uhkakuva on sen sitovuus. Kun osakkeiden kysyntä on pientä, on aiheellista pelätä, ettei osakkeestaan pääse halu-tessaan eroon. Jos osake jää käteen, siihen usein erottamattomasti liitetyt vastikemaksut tippuvat silti postiluukusta. Pahimmassa tapauksessa entisen golfarin osake maksuineen siirtyy perikunnan rasitteeksi, pelasi perijöistä joku golfia tai ei. Näissä tilanteissa osakkei-ta on jopa hävitetty ulkomaille perinnän ulottumat-tomiin bulvaanien välityksellä.Golfyhtiöissä ongelma jo tiedostetaan. Moni yhtiö on muuttanut tai muuttamassa yhtiöjärjestystä, joka jäykkyydessään ei salli golfyhtiön lunastaa osakkeita itselleen. Vahvimmilla ovat olleet ne kenttäyhtiöt, joiden yhtiöjärjestykseen ei ole kirjattu pakollista vas-tikkeen maksuvelvollisuutta, vaikka se onkin voinut tarkoittaa epävakaampaa vuotuista tulovirtaa. Kun osakkeen pelikausimaksu lankeaa makset-tavaksi vain, kun osake aktivoidaan pelikäyttöön kyseiselle kaudelle, on omistaminen riskittömämpää. Tilanne on tällöin jopa houkutteleva: maksat vain jos pelaat, mutta pelaat hieman halvemmalla kuin pelioikeuden vuokraajat.Golfin harrastamisen muodot ovat kasvun vuosien jälkeen moninaistuneet. Osakepelaamisen on löydettävä joukosta uudelleen oma paikkansa. ONKO GOLFOSAKKEELLA TULEVAISUUTTA?36 • GOLFLEHTI • 3/2019 GOLFLEHTI • 3/2019 • 37 Osa kenttäyhtiöistä myös lunastaa omistajien osakkeita yhtiölle. Tässäkin mallissa osakkeestaan pääsee siis halutessaan eroon. Näin toimivat kent-täyhtiöt voivat kaupitella osakkeen eteenpäin tai vuokrata siihen liitetyn pelioikeuden kausi kerrallaan.Haastajia markkinoillaPelaamisen muodot ovat kuitenkin muuttuneet ja osakepelaamisen rinnalle on tullut laaja valikoima alennuskortteja, jäsenyyksiä, sarjalippuja ja muita joustavampien pelimahdollisuuksien tuotteita. Moni osakkeenomistajakin kaupittelee pelioikeutensa maailmalle pelilippuina, mikä on omiaan laskemaan caddiemasterin tiskiltä ostetun green feen kysyntää – ja hintaa. Harrastajat ovat monipuolistuneesta tarjonnas-ta mielissään. Kääntäen voidaan myös ajatella, että moista tuotekavalkadia ei olisi markkinoilla, ellei sille olisi kysyntää. Kenttäyhtiöt ovat puun ja kuoren välissä. Vaikka moni haluaisi ensisijaisesti puhaltaa henkeä riutu-vaan osakekauppaan, on niiden pystyttävä raapimaan markkinoilta kaikki irtoeurot kassaansa. Muuten apajille ryntäävät kilpailevat tuotteet. Yhtälö on haas-tava, sillä samaan aikaan olisi pystyttävä pitämään huolta osakkeenomistajien eduista. Mikä sitten neuvoksi? Miten osakkeenomistami-sesta tehdään houkuttelevampaa ja miten se ylipään-sä Suomessa voi?Emme pyrkineet kääntämään viisasten kiveä itse, vaan esitimme aihetta koskevan kysymyspatteriston alalla vaikuttaville henkilöille. Heidän vastaukset ovat luettavissa seuraavilla sivuilla. Tilankäytöllisis-tä syistä vastauksia on jouduttu lyhentämään, eikä kaikkia vastauksia ole otettu kaikkiin kysymyksiin mukaan.Kaikki kyselyyn valitut henkilöt ovat golftoimi-alan hyvin tuntevia ammattilaisia, mutta heidänkin keskuudessaan kysymys osakepelaamisesta jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Se osoittaa, että keskuste-lua osakepelaamisen ja muiden pelaamisen muotojen tilasta ja tulevaisuudesta on käytävä toimialan sisällä avoimesti ja erilaiset näkemykset huomioiden. MITEN OSAKEPELAAMINEN SUOMESSA VOI?"JULKISESTA KESKUSTELUSTA saa helposti sellaisen kuvan, että osakepelaaminen tai ainakaan osakkeen omistaminen ei missään nimessä kannata. Osakepe-laamiseen liitetään negatiivisia elementtejä, kuten pakolliset maksut ja korkeat hoitovastikkeet. Pitää kuitenkin huomioida, että maassamme on myös toi-senlaisia kenttäyhtiöitä, joissa uusia osakkeita myy-dään koko ajan ja joissa osakkeesta luopuvat löytävät niille halutessaan jälkimarkkinoilta ostajan. Tällaisista kenttäyhtiöistä kerrotaan julkisuudessa paljon har-vemmin. Osakkuuden hyödyt eivät valitettavasti nouse samalla tavalla esille kuin sen haitat."JOHANNA MÄKELÄ, Lakeside Golfin toimitusjohtaja"HUONOSTI. Omalla osakkeella pelaaminen on vähen-tynyt Suomessa viime vuosina. Kenttien perustaja-osakkaat ovat vanhentuneet ja samalla myös oma pelaaminen on vähentynyt. Tätä kautta vuokra-pelaajamarkkina on kasvanut, tarjonta lisääntynyt ja kyseinen pelitapa on muuttunut houkuttelevam-maksi. Pelaamisen kannalta katsottuna osakkeet eivät vaihda riittävällä tahdilla omistajia, ja pelaavien osakkaiden määrä vähenee vuosi toisensa jälkeen."PEKKA PALMUNEN, Keimola Golfin toimitusjohtaja ja FGMA:n hallituksen puheenjohtaja"NE KOHTEET, jotka pitävät tuotteensa kunnossa ja kehittävät sitä jatkuvasti, pärjäävät hyvin. Ne, jotka sahaavat omaa oksaansa jatkuvilla alennuksilla, me-nestyvät entistä huonommin."RAUNO PUSA, Suomen Golfliiton hallituksen jäsen "GOLFOSAKKEILLA ei ole lajin pariin tulevien uusien pelaajien silmissä arvoa. Ne ovat pallo jalassa ja pai-nolasti. Golfosakkeista on tullut eilisen pelimerkkejä. Ilman golfosakkeita ja niiden ostajia ei kuitenkaan olisi Suomi-golfia. Kentät on rakennettu osakera-hoilla. Siitä iso kiitos! Mikä muu urheilulaji on Suo-messa joutunut yhtä lailla maksamaan pelialustansa?Olisi kuitenkin aika tunnustaa tosiasiat. Kenttä-verkosto on rakennettu ja osakkeet ovat menettäneet merkityksensä. Ne ovat pelkkiä pilkkireikiä, ostettuja kalastusoikeuksia, joiden ympäriltä jää on sulanut. Useimmissa tapauksissa osakkeet eivät ole olleet sijoituksia vaan uhrauksia – toivottavasti rakkaudes-ta lajiin."HANNA TEERIJOKI, yrittäjä ja golfopettaja Paloheinä Golfissa, Kullo Golfin hallituksen puheenjohtaja"OSAKEPELAAMINEN VOI HYVIN. Osakkeisiin liit-tyvillä pelioikeuksilla on yleensä merkittäviä etu-ja muihin pelaamisen muotoihin verraten. Melko maltillisellakin pelaamisella kierroshinta jää alhai-semmaksi kuin muissa pelaamisen muodoissa. Kun tähän lisätään muut osakkeella pelaamisen edut, ero muihin pelaamisen tapoihin kasvaa merkittäväksi."HANNA HARTIKAINEN, Suomen Golfliiton hallituksen puheenjohtaja"OSAKEPELAAMINEN ON ollut jo vuosikymmenen tilanteessa, jossa kokonaistarjonta ylittää kokonais-kysynnän. Kysynnän ja tarjonnan suhde on muut-tunut jokaisessa yhtiössä omaa tahtiaan, mutta tällä Pelaamisen muodot ovat kuitenkin muuttuneet ja osakepelaamisen rinnalle on tullut laaja valikoima joustavampien pelimahdollisuuksien tuotteita.38 • GOLFLEHTI • 3/2019 hetkellä enää kourallisella kenttiä kysyntä ylittää tarjonnan. Syitä muutokseen on monia, suurimpa-na mielestäni pelaamisen ja kuluttamisen muutos. Vuosituhannen vaihteen jälkeen aloittaneet golfarit ovat ottaneet golfin osaksi vapaa-aikaansa, eivät sen ainoaksi tai pääsääntöiseksi sisällöksi."JUHA TUUKKANEN, Kajaanin Golfin toimitusjohtaja"OSAKEPELAAMINEN itsessään voi erittäin hyvin, jos tarkastellaan niitä pelaamisen osalta aktiivisia osakkaita, jotka hyödyntävät osakkeen pelioikeuden. Osakkailla ei ole koskaan ollut näin hyviä etuja kuin nyt. Kentät ovat tehneet useita erilaisia osakkai-den pelaamista tukevia yhteenliittymiä. Osakkeiden hoitovastikkeet ovat pysyneet hinnoiltaan aikalailla samalla tasolla viimeisen 10 vuoden aikana. Jos taas tarkastellaan osakkaita kokonaisuudessaan, voidaan todeta, että osakkaiden, jotka eivät hyödynnä syystä tai toisesta omaa pelioikeuttaan, määrä on kasvanut. Tähän varmasti yhtenä syynä on osakkaiden korkea keski-ikä (62,0 v.) verrattuna esimerkiksi Golfliiton jäsenseurojen jäsenien keski-ikään (48,4 v.). Osake-markkinoiden ja pelioikeusmarkkinoiden toimintaa ovat vaikeuttaneet pelaajien kulutustottumusten muuttuminen ja tietyillä alueilla ylitarjonta."ANTTI HILTUNEN, SGK:n ja FGMA:n toimitusjohtaja ONKO GOLF SUOMESSA MATKALLA KOHTI OSAKEPELAAMISEN JÄLKEISTÄ AIKAA? "KYLLÄ JA EI. Jakautumista toivottavasti tapahtuu ja kentät profiloituvat. Osa panostaa osakkaisiin ja kehittää heille etuja. Toiset rakentavat sitoutumista pitkälti tai yksinomaan vuokrapelaamisen kautta. Sitoutumista tarvitaan kummassakin tapauksessa." PEKKA PALMUNEN "EN USKO, että näin on kokonaisvaltaisesti käymäs-sä. Uskon, että kun kenttiä siirtyy toimimaan ilman hoitovastikevelvollisuutta, syntyy uusi tarve juuri toiseen suuntaan, jossa kentät profiloituvat vahvasti juuri osakkeiden tai pelioikeuksien ympärille. Näillä kentillä pelaavat varmasti sellaiset kuluttajat, jotka arvostavat aikaa ja vapautta. Kehitys, jossa kentät selkeästi valitsevat oman toi-mintamallinsa on erittäin tervetullutta. En muutoin-kaan näe, että osakepelaaminen olisi monellakaan kentällä loppumassa, mutta muutoksia omistamisen ja pelaamisen ehtoihin on varmasti tulossa."ANTTI HILTUNEN FINISHPOSITION“ ”golf.ecco.comNext >