< Previousdostui Hentulle myös ammatti ja lopulta elämäntapa. Työpäivän aikana Henttu saattaa tehdä tarkkaa svingivideoanalyy-siä, auttaa asiakasta valitsemaan parhai-ten käteen istuvan golfhanskan, kirjoittaa välissä muutaman green cardin ja illan päätteeksi vaihtaa kasan grippejä. Hentun tietotaito muun muassa väli-neistä ja tilastoinnista on merkillepan-tavan laajaa, mutta Hentulle se on vain osa kokonaisuutta. Kokonaisvaltaiseen valmentamiseen kuuluu, ettei yhtäkään kiveä jätetä kääntämättä - millään osa-alueella.Tiedon jano ajaa Henttua eteenpäin, ja pelaajien jatkuva kehittyminen haastaa valmentajaa aina uudella tavalla. Henttu kokee, että on vuosien saatossa kehittynyt valmentajana entistä rauhallisemmaksi ja selkeämmäksi. Hän kokee oppineensa myös, että valmentajan tai pelaajan kehi-tys ei aina näy numeroissa ja tuloksissa. “Palkitsevinta valmentamisessa on se, kun näkee, että pelaajat menevät eteenpäin – enkä tarkoita sillä menes-tystä. Ajattelen, että menestystä tulee, jos pelaaja tekee töitä ja uskoo itseensä. Kehittyä voi kuitenkin muillakin tasoilla, kuten henkisesti tai kokonaisvaltaisesti ihmisenä.”TOMMI HENTTU OMISTAUTUU TYÖLLEEN, ja se on yksi syy, minkä vuoksi hänen ammattitaitoonsa luotetaan. Valmentajan pyyteetön työ ja omistautuneisuus eivät kuitenkaan tule itsestäänselvyyksinä Hen-tun valmennettaville. Ollakseen valmis antamaan valmennukseen täyden panok-sensa, Henttu edellyttää myös pelaajan sitoutuvan työskentelyyn, jota yhteisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii.Sitoutuneisuus näkyy harjoittelukult-tuurissa. Harjoitussuunnitelmia luodaan pitkällä tähtäimellä, eikä huolella laa-dittuja ohjelmia muuteta helposti. Työ on pitkäjänteistä ja tunnollista - niin pelaajien kuin valmentajankin osalta. Sitoutuneisuus onkin johtanut siihen, että Hentun valmennuksessa yleensä pysytään.“Erityisen hienoa on se, että tarinani pelaajien kanssa ovat olleet niin pitkiä. Nykyisistä valmennettavistani esimerkiksi Jesse Saareks on tullut Koski-Golfin ran-gelle ensimmäisen kerran kolmen vuoden iässä, ja samalla yhteisellä matkalla ollaan nyt 13 vuotta myöhemminkin.”KOSKIGOLFILAISILLE HENTTU ON paikan sielu. Klubirakennuksen aulassa istuu usein jo aamulla joukko pelaajia odotta-massa Henttua. Kun hän saapuu paikalle, käydään läpi päivän polttavat puheen-aiheet griinien liukkaudesta KooKoon edellisillan peliin. “Tommilla on valtava persoona. Siitä johtuen varmaan jokainen koskigolfi-lainen osaa imitoida Tommin puhetta”, Jesse Saareks kuvailee.Eikä ihme. Henttu toteaa saavansa vir-taa juttutuokioista liittyivätpä ne golfiin tai eivät. Hän myöntää olevansa vahvasti tunteella elävä ihminen ja ulkokuorensa alla myös herkkä - ”vaikka sitä ei kukaan uskokaan”, hän lisää samaan hengenve-toon. Hentun hyvin tunteville valmennetta-ville tunteikkuus on kuitenkin erottama-ton osa valmentajan persoonaa. Tähän-astisen valmentajanuran parhaat muistot liittyvät tunnerikkaisiin hetkiin pelaajien kanssa. “Ne puhelut, jotka olen saanut, kun pelaajani on saavuttanut jotain hänelle tärkeää, ovat jääneet vahvimmin mieleen. Tulee vieläkin kyynel silmään, kun miettii niitä puheluita. Ne koskettavat, niistä jää jälki“, Henttu muistelee.PELAAJAT KUVAILEVAT valmentajaan-sa optimistiksi, jonka uskoa on vaikea horjuttaa. Krista Junkkari kertoo Hen-tun pakottavan hänet jokaisen puhelun lopuksi löytämään tekemisestään kolme kehumisen arvoista asiaa, olipa kierros tai päivä sujunut kuinka huonosti tahansa. Jesse Saareks puolestaan muiste-lee Hentulle soitettua puhelua päivänä, jolloin Krista Junkkari piti kärkipaikkaa EM-kilpailuissa.“Tommi sanoi minulle, että ’ihan samaa talvihallin huminaa säkin Jesse oot kuunnellut kuin Krista, niin miks säkin et pystyis tohon?’. En tiedä mikä siinä oli, mutta sen jälkeen pelasin seuraavan kierroksen -5. Kierroskeskiarvo oli siitä kisasta kauden viimeiseen kisaan 69,9.” 90 • GOLFLEHTI • 2/2020 Kuljemme kanssasi kohti turvallista ja uudistuvaa yhteiskuntaa | www.fujitsu.com/fi Älykkäät,ihmiskeskeisetict-palvelutJarmo Alapirtti on erikoistunut tilastointiin ja pelaajalta kerätyn datan analysointiin. Hän osaa tehdä niistä myös olennaisia johtopäätöksiä.Pelisilmän ja taktisen osaamisen kehitty-minen vaativat ennen jopa kymmenien vuosien kokemusta kentältä. Nykyään on mahdollista tarkastella valintoja ja niiden tuloksia tilastodatan kautta vaik-kapa kotisohvalta. Kaikkea ei tarvitse enää oppia kantapään kautta. Valtaosa tilastointia hyödyntävistä pelaajista käyttää strokes gained -menetelmää. Menetelmän suurin ero perinteiseen tilastointiin verrattuna on, että se huomioi sekä pallon lähtöpaikan että lopputuloksen. Menetelmä laskee kerätyn tilasto-datan perustella lyönnille arvon suhteessa muiden pelaajien samasta paikasta lyömiin lyönteihin.Tilastodata kertoo, että kierroksen lopputulok-sen kannalta tietyt lyönnit ovat tärkeämpiä kuin toiset. Sellaisia ovat muun muassa lyönnit, jotka toistuvat kierroksella usein.”Esimerkiksi griinibunkkerilyönnillä on vaikea tehdä eroa muihin pelaajiin, koska niitä lyödään keskimäärin yhden kerran kierroksen aikana”, toteaa golftilastointiin erikoistunut Jarmo Alapirtti.Alapirtti työskentelee useiden suomalais-ammattilaisten ja kärkiamatöörien tausta-joukoissa. Tällä aukeamalla hän nostaa esiin muutamia lainalaisuuksia, jotka pitävät paikkansa pelaajan taitotasosta huolimatta.OPPITUNTI 1Lyö avaukset mahdollisimman keskelle väylää – ainaVäylän reunaan tähtääminen paremman lähestymissuunnan toivossa ei tilastojen mukaan tuota parempia tuloksia kuin keskelle väylää tähdätyt avaukset, vaan päinvastoin. Reunaan tähtääminen aiheuttaa pahim-millaan tuplahaitan: pelaajalla on pidempi matka lipulle ja lähestymisen joutuu lyömään karheikosta.Joskus kuulee tv-kommentaattorienkin sanovan, että pelaajat tähtäävät tietylle puolelle väylää, jotta pääsevät lähestymään griiniä paremmasta suunnasta. Data ei millään tavalla tue sitä. Silloin missataan enemmän väyliä ja siitä on vain haittaa. Avauslyönneillä on merkittävä vaikutus kierroksen lopputulokseen. Sen lisäksi, että lyönti toistuu usein, tekee lyönnin pituus siitä tärkeän – onhan golf etenemäpeli. Avauslyönnit kerryttävät kierroksen aikana myös kumulatiivista hyötyä: kun lyö jatkuvasti hieman pidemmälle, pääsee useammin lähestymään griiniä hyvästä paikasta, jolloin on myös todennäköisempää, että puttaa lähempää reikää.Putti saa jäädä lyhyeksi TILASTOT OPETTAVAT ja lipulle kannattaa lyödäPar 5 -väylillä paras tapa vältellä bogeja on lyödä kahdella lyönnillä mahdollisimman lähelle griiniä. Usein kahdella lyönnillä griinille lyömistä on pidetty riskiratkaisuna, mutta tilastot ovat eri mieltä.TEKSTI Iida-Lotta Juura ∙ KUVA Getty Images92 • GOLFLEHTI • 2/2020 OPPITUNTI 2Lyö lähestymiset aina mahdollisimman lähelle reikääTIlastojen valossa lähestymislyönnit kannattaa tähdätä rohkeasti mahdollisimman lähelle reikää, ellei lippu ole aivan viheriön reunassa. Ajatus pe-rustuu lyönnin keskihajontaan. Se kuvaa aluetta, jonka sisään suurin osa pelaajan lyömistä lähes-tymisistä päätyy. Siirtämällä kohdetta kauemmas reiästä siirtää myös keskihajontaa. Epäonnis-tunut lyönti päätyy siis useammin kauemmas reiästä, kuin se olisi päätynyt, jos kohteena olisi ollut reikä. Miksi tähdätä muualle kuin reikään? Esimerkiksi kaltevalla viheriöllä pelaajat saattavat tähdätä lipun alapuolelle paremman puttilinjan toivossa. Tilastodata kuitenkin osoit-taa, että puttietäisyydellä on suurempi vaikutus lopputulokseen kuin sillä, millaisia kallistuksia puttilinjalla on. Lähestymiset kannattaa siis lyödä mahdollisimman lähelle reikää puttilinjalle jäävis-tä kallistuksista välittämättä. OPPITUNTI 3Puttaa yli 6 metrin etäisyydeltä mahdollisimman lähelle reikääTilastot osoittavat, että mitä pidempi putti, sitä useammin se jää lyhyeksi. Jopa ammattilaiset jättävät 10 metrin mittaisista puteistaan noin puo-let lyhyiksi. Ajatus siitä, että putti ei saisi jäädä lyhyeksi, tuottaa helposti vain pidempiä jatko-putteja ja kasvattaa mahdollisuutta, että joutuu puttaamaan vielä kolmannenkin putin. Juuri putista muodostuu usein dramaattinen ja tunteita kuohuttava suoritus. Yksi tilastoinnin tärkeimmistä tehtävistä onkin auttaa pelaajia suhtautumaan armollisemmin omiin suorituksiin. Tilastojen kautta pelaajalle syntyy parempi käsitys siitä, minkä mittaisen putin voi olettaa putoavan reikään, ja miltä matkalta sitä voi pitää ennem-minkin onnekkaana sattumana. Be great at simple shots Jarmo Alapirtti korostaa, ettei tilastointi itsessään tee parempia pelaajia. Tilastot auttavat kuitenkin pelaajia tekemään havaintoja pelistään ja suuntaa-maan harjoittelua niihin osa-alueisiin, jotka vaati-vat eniten kehittämistä. Tilastointi auttaa pelaajia ymmärtämään, miksi tiettyjä harjoitteita tehdään ja mihin harjoittelussa kannattaa keskittyä.“Be great at simple shots” on Alapirtin ohje-nuora, joka muistuttaa pelaajia siitä, ettei kentällä tarvitse tehdä erikoisia tai ihmeellisiä lyöntisuori-tuksia. Jääkiekkotaustan omaava Alapirtti kannus-taa pelaajiaan tekemään näyttävien erikoislyöntien sijaan yksinkertaiset ja helpot asiat hyvin. ”Ilmaveivikin on vain yhden maalin arvoinen. Suurin osa ilmaveiviyrityksistä epäonnistuu." ”Golfissa puhe on usein ääripäissä: joko otetaan riskiä tai pelataan varovaisesti. Jos pelaaja lyö lyhyitä lyöntejä, se ei tarkoita, että hän pelaa varman päälle. Esimerkiksi avauslyönneissä paras tapa vältellä bogia on pyrkiä etenemään aina niin paljon kuin mahdollista, eli lyödä paljon draiveja, mitä ei yleensä nähdä varman päälle pelaamisena.”- JARMO ALAPIRTTI Usein sanotaan, että puttia ei saa jättää lyhyeksi, sillä ohi menneellä putilla on mahdollisuus mennä reikään ja lyhyeksi jätetyllä ei. Alapirtti ei kuitenkaan ole vielä kuullut hyvää selitystä siitä, minkä mahdollisuuden ohi puttaamalla on antanut. "Ohi mennyt meni ohi. Jos lähdetään sille linjalle, että vedotaan sattumaan, niin kyllähän vähän lyhytkin putti voi ottaa kivestä pompun ja mennä sisään”, Alapirtti sanoo. 160-205 metristä lyödyt lähestymiset erottelevat pelaajia tehokkaasti. Myös kilpapelaajat tekevät näiltä etäisyyksiltä keskiarvollisesti parin ylittäviä tuloksia, ja pelaajat, jotka pystyvät tekemään vähiten bogeja, pärjäävät yleensä parhaiten. GOLFLEHTI • 2/2020 • 93 AnalyysiUUSI TASOITUS-JÄRJESTELMÄMiten suomalaispelaajien tasoitusten kävi, kun Suomessa siirryttiin uuteen tasoitusjärjestelmään?TEKSTI Jere JaakkolaVaikka golfin pelaaminen on varhaisesta keväästä huolimatta ja vallitsevasta poik-keustilasta johtuen nyt melko vähäistä, uusi tasoitusjärjestelmä WHS pyörii Suomessa jo täyttä vauhtia. Vanhasta EGA-järjestelmästä siirryttiin helmikuussa uuteen WHS-järjestelmään ilman suurempia ongelmia, ja suomalaiset pääsivät tutustumaan WHS:ään käytän-nössä – ensimmäisinä Euroopassa.Golfliitossa on laskettu asiantuntija Mika Wikströ-min johdolla järjestelmän vaihtumisen vaikutuksia suomalaispelaajien tasoituksiin. Laajasta aineistosta voi tehdä mielenkiintoisia havaintoja.Tasoitukset nousussa...Suomalaisten tasoitukset ovat siirtymässä keskimäärin hieman nousseet. Vanhassa EGA-järjestelmässä kaik-kien suomalaisten tasoituskeskiarvo oli 28,4. WHS:ssä keskiarvo on nyt 0,3 lyöntiä korkeampi, 28,7.Vajaalla kolmanneksella (29,6 %) pelaajista ta-soitus on pysynyt ennallaan. Pelaajia, joiden tasoitus nousi (46,1 %), on lähes kaksinkertainen määrä, verrattuna pelaajiin, joilla tasoitus laski (24,3 %)....mutta hyvin linjassaValtaosalla pelaajista, joiden tasoitus on muuttu-nut jompaankumpaan suuntaan, WHS-tasoitus on hyvin linjassa EGA-tasoituksen kanssa. 69,2 pro-sentilla muutos on korkeintaan kaksi lyöntiä. Joka kymmenennellä tasoitus on muuttunut yli kolme lyöntiä ja vain kolmella prosentilla muutos on yli viisi lyöntiäMielenkiintoinen havainto on, että tasoitukset ovat laskeneet eniten pelitasoltaan paremmilla pe-laajilla.Alimmassa tasoitusryhmässä (hcp alle 4,5) – joita ei WHS-järjestelmässä enää ole – useammalla kuin kahdella kolmesta (68,4 %) tasoitus on laskenut. Vain 18,5 prosentilla tasoitus on noussut.Erikoinen ryhmäYllättävää on se, että tasoitusryhmä, jossa tasoituk-set ovat eniten nousseet, on vanha tasoitusryhmä 3, 11,5:stä 18,4:ään. Yli kaksi kolmesta (67,5 %) pelaa nyt isommalla tasoituksella kuin EGA-järjestelmäs-sä. Naisilla tasoitus nousi tässä ryhmässä useam-malla kuin kolmella neljästä (76,6 %).94 • GOLFLEHTI • 2/2020 Havaintoja `68,4 prosentilla pelaajista, joiden tasoitus oli alle 4,5, tasoitus laski. `Tasoitusryhmässä 11,5-18,4 use-ammalla kuin kahdella kolmesta tasoitus nousi. `Kahdella kolmasosalla pelaajista, joiden tasoitus on yli 36, tasoitus säilyi ennallaan. `Suhteellisesti eniten laskeneita tasoituksia löytyi ikäryhmästä 20–30-vuotiaat. `Lähes puolella (46,8 %) pelaajista, joiden EGA-tasoitus oli passiivi-nen, tasoitus säilyi ennallaan. `Mitä vähemmän pelaajilla on tasoitushistoriassaan kierroksia, sitä parempi WHS-tasoitus keski-määrin on suhteessa EGA-tasoi-tukseen. Se johtuu osin siitä, että pelaajilla, joilla on 1-4 tai tasan 6 tasoituskierrosta, tasoitukseen tehdään -1,0:n tai -2,0:n säätö. Jatko-opintojen tenttiSeuraavan kokeen avulla voit tarkistaa, kuinka hyvin omaksuit viime lehden (1/2020) WHS-jatko-opinnot.1. Pelaaja pelaa tasoituskierroksen alle oman tasoituksensa. Mitä hänen tasoituk-selleen voi tapahtua?A) Tasoitus voi vain laskeaB) Tasoitus voi vain noustaC) Tasoitus voi vain pysyä ennallaanD) Tasoitus voi laskea, nousta tai pysyä ennallaan2. Paljonko tasoitustuloksen on vähintään oltava pelaajan tasoitusta parempi, jotta sitä voidaan kutsua ’poikkeukselliseksi tulokseksi’?A) 3,0 lyöntiä B) 5,0 lyöntiäC) 7,0 lyöntiä D) 9,0 lyöntiä3. Pelaaja pudottaa tasoituksensa 11,7:ään - alemmaksi kuin koskaan ennen. Kuinka kor-kealle hänen tasoituksensa voi seuraavien 365 päivän aikana enimmillään nousta?A) 14,7:ään B) 16,7:äänC) 23,4:ään D) Kuinka korkealle tahansa 4. Mikä laskennallinen ”työkalu” hillitsee tasoituksen liian suurta muuttumista, kun on siirrytty tasoitusjärjestelmästä toiseen?A) Kuvitteellinen kierrosB) PeliolosuhdelaskentaC) Korjattu bruttotulosD) Slope-taulukikkaJOKERI: Sanni on tehnyt oheisella (ks. slope-taulukko) par 72 -kentällä ja punaiselta tiiltä pe-latulla kierroksellaan korjatun bruttotulok-sen 92. Mikä on hänen tasoitustuloksensa kyseiseltä kierrok-selta? OIKEAT VASTAUKSET:1. D, 2. C, 3. B, 4. A, Jokeri: Sannin tasoi-tustulos kyseisellä kierroksella on 18,2 (Pelitasoituksen 20 saa tarkalla tasoituk-sella haarukassa 17,8-18,6. Haarukan puoliväli on kohdassa 18,2. Ks. Golflehti 1/2020 ja Slope-taulukikka sivulla 79.)Kertaa vielä: golf.fi/whsTasoituskeskiarvot EGA WHSMiehet 25,5 25,8Naiset 35,6 36,1Kaikki 28,4 28,7Kierroksia pelaajan tasoitushistoriassa 0 1-7 8-19 ≥ 20 Mitä tasoituksille kävi? KAIKKI MIEHET NAISETTasoitusmuutokset ikäryhmittäinNousi Laski Pysyi ennallaan46,1 %24,3 %29,6 %47,0 %26,6 %26,4 %43,9 %18,7 %37,4 %Vähän pelanneilla vähän muutoksiaVähiten muutoksia tapahtui ylimmässä tasoitus- ryhmässä (37-54). 66,5 prosentilla pelaajista tasoi-tus säilyi ennallaan, mikä johtui suurelta osin siitä, että kyseisessä ryhmässä on paljon pelaajia, joilla ei ole tasoitushistoriassaan yhtään tasoituskier-rosta.Kokonaan vailla tasoitushistoriaa on kaik-ki golfarit huomioiden useampi kuin joka neljäs (26,9 %) pelaaja. Vain 28,5 prosentilla pelaajista on tasoitushistoriassaan koossa täydet 20 kierrosta. 26,9 %23,1 %21,5 %28,5 % TASOITUS LASKI TASOITUS NOUSI Ikä >4 2-4 0-2 0 0-2 2-4 >40-10 1,4 % 1,8 % 3,1 % 87,1 % 4,7 % 1,2 % 0,6 %11-20 3,5 % 6,7 % 20,1 % 46,4 % 16,5 % 5,0 % 1,9 %21-30 5,2 % 9,1 % 28,0 % 26,4 % 24,7 % 5,2 % 1,5 %31-40 3,7 % 6,8 % 22,8 % 27,1 % 30,2 % 7,7 % 1,7 %41-50 2,5 % 5,5 % 18,3 % 30,9 % 31,8 % 9,0 % 2,1 %51-60 1,7 % 4,1 % 15,1 % 28,2 % 37,1 % 11,1 % 2,7 %61-70 1,4 % 3,5 % 11,7 % 27,4 % 37,4 % 14,9 % 3,7 %71-80 1,3 % 3,3 % 9,0 % 25,4 % 34,0 % 20,5 % 6,4 %81-90 1,2 % 2,4 % 7,7 % 28,2 % 27,1 % 23,9 % 9,5 %90+ 0,8 % 3,4 % 10,2 % 50,8 % 11,9 % 12,7 % 10,2 % GOLFLEHTI • 2/2020 • 95 ©2020 Acushnet Company. PROVE IT FOR YOURSELFMORE SPEED. MORE PRECISION. MORE CONSISTENCY.St1 MASTERCARDILLA KANTA-ASIAKAS TANKKAA AINA EDULLISEMMINTeiden paras maksutapaetu joka litralta – nyt kaikkien polttonesteiden hinnasta pois peräti -2,5 snt/l!St1 Mastercardilla saat aina parhaimmat edut St1- ja Shell-asemilta sekä HelmiSimpukoista, kurvailetpa sitten missä päin Suomea tahansa.St1 Mastercard- Aina suurin maksutapaetu polttonesteistä- Vaihtuvat tuote-edut HelmiSimpukoista- Maksa helposti ja turvallisesti Apple Paylla- Tankkaajille tilinhoitomaksu 0 €/kk**St1 Mastercardissa ei ole kuukausittaista tilinhoitomak-sua, kun käytät sitä vähintään kerran kuukaudessa St1 Way -sovelluksessa tai St1- tai Shell -asemalla. Muutoin käytettynä tilinhoitomaksu on 3 €/kk. Kuukautena, jona et käytä korttia ollenkaan, et myöskään maksa tilinhoitomaksua.Osa 1: Reittejä ja välietappejaOsa 2: Tie huipulle tilastojen valossaOsa 3: Resurssit, ajankäyttö ja sitoutuminenOsa 4: Fyysiset ja henkiset valmiudetSanonta ”hard work pays off”, kova työ tuottaa tuloksia, toimii huippugolfarilla hyvänä ohjenuorana läpi uran. Töitä on tehtävä, mutta millainen on maailmanlis-tan Top 50-pelaajan työnkuva? Edellisissä jutuissa käsittelimme pelin vaatimuksia kilpailujär-jestelmän ja tilastojen näkökulmasta, mutta mistä huippu-urheilijan arki muodostuu ja millaisia re-sursseja kehittyminen ja menestyminen edellyttävät?Kehittyminen vaatii paljon laadukasta harjoittelua ja sopivan määrän haastavia kilpailuja. Kilpailemi-sen ja harjoittelun suhde muuttuu uran eri vaiheissa. Amatöörinä kilpailuja on hieman vähemmän, kun painopiste on kehittymisessä, mutta ammattilaisena TEKSTI Annika Nykänen ja Eero Kangasniemi • KUVAT Getty Images • INFOGRAFIIKKA Arja Karjulakilpailujen määrän sanelee usein se, mihin kisoihin urheilija pääsee mukaan. Maailmanlistoja tutkiessa selviää, että ammat-tilaisnaisilla kilpailuja on hieman vähemmän kuin miehillä, noin 20-25 kilpailua vuodessa. Miehillä sama luku on noin 25:n ja 30:n kilpailun välillä. Amatöörihuipuilla kilpailujen määrä on hieman pienempi. Naiset pelaavat noin 15-20 ja miehet 20-25 kilpailua vuoden aikana. Lukuihin on laskettu kil-pailut, joista pelaajat keräävät maailmanrankingpis-teitä. Luvut nousevat hieman, jos mukaan lasketaan myös ammattilaisten kutsukilpailut sekä amatöörien kansalliset kisat, joita ei kelpuuteta mukaan maail-manlistoille.RESURSSITVAATII HYVÄT HUIPPUGOLF Golflehden neliosainen juttusarja käy seikkaperäisesti läpi, mitä kilpagolfin kirkkaimmalle huipulle, lajin 50 parhaan joukkoon, nouseminen urheilijalta todella vaatii. Sarjan kolmannessa osassa käydään läpi resurssien ja ajankäytön vaatimuksia.Rory McIlroylla resurssit ovat nyt kunnossa. 98 • GOLFLEHTI • 2/2020 Kisaviikkojen lisäksi urheilijan pitää laskea mu-kaan harjoitusjaksot, joita hän viettää talven aikana hyvissä olosuhteissa. Tällä laskentakaavalla tar-kasteltuna lajimme huiput viettävät noin 30 viikkoa vuodessa poissa kotoa tienaamassa elantoaan tai val-mistautumassa kilpailuihin tai tulevaan ammattiinsa. Seuraavalla aukeamalla havainnollistamme huip-pupelaajien kilpailukalenteria ja vuoden rakennetta. RESURSSIEN NÄKÖKULMASTA urheilijan ura vaatii paljon taloudellisia panostuksia. Kukaan urheilija ei pysty elämään ilmaiseksi edes kotonaan, mutta aina kun laukut pakataan ja lähdetään maailmalle, kulut nousevat huomattavasti. Alempien ammattilaiskiertueiden ja amatöörikil-pailujen osalta kulurakenne on hyvin samanlainen. Kulut ovat maasta riippuen erilaisia, mutta keskiar-voisesti kisaviikko kustantaa noin tuhat euroa. Nuorilla pelaajilla ikä tuo oman haasteensa re-sursseihin, koska mukaan tarvitaan myös huoltaja. Kulut helposti tuplaantuvat. Ammattilaisten osalta kuluja taas nostavat esimerkiksi caddien palkkiot, jos caddieä pitää mukana heti uran alusta alkaen.SUOMALAINEN amatöörien maailmanlistan kärkeen havitteleva pelaaja kuluttaa kilpailemiseen, harjoit-teluun sekä valmentautumiseen noin 25 000–35 000 euroa vuodessa. Parikymmenen kilpailun kisakalen-terin läpivieminen kauden aikana maksaa noin 20 000 euroa, ja loput kulut syntyvät harjoitusleireis-tä sekä valmennustiimin palkkioista. Euroopassa pelaavat ammattilaiset, miehet sa-telliittikiertueilla ja naiset LET Access Series -kier-tueella, kuluttavat vuoteensa noin 35 000–50 000 euroa. Kulujen nousu amatööreihin verrattuna johtuu pitkälti kilpailujen määrän lisääntymisestä ja kauteen valmistautumisesta. Challenge Tourilla miehet kilpailevat myös Euroo-pan ulkopuolella, jolloin kulut nousevat lentolippujen mukana. Kiertueiden kategoriajärjestelmät haastavat usein uusien pelaajien budjetit, koska kilpailujen osallistujalistat julkaistaan yleensä kaksi viikkoa ennen kilpailun alkua. Näin ollen rajan kohdalla keikkuvien pelaajien matkojen hinnat nousevat usein huomattavasti, koska liput ja majoitukset varataan niin lähellä matkan ajankohtaa.Pääkiertueilla pelaavien ammattilaisten kausi-budjeteissa on paljon eroavaisuuksia. Menestyksen mahdollistavan kauden kulurakenne on naisilla noin 80 000 euroa ja miehillä noin 100 000 euroa. KULUJEN LISÄÄNTYMINEN alemmilta kiertueilta ylemmille siirryttäessä selittyy elintason kustan-nusten nousulla, caddie-pakolla sekä kiertueiden kalentereilla. Kiertueet tarjoavat pelaajille majoitus- sekä ruokailupaketteja, jotka ovat laadukkaita, mutta nostavat kuluja. Kilpailuja pelataan ympäri maailmaa, joten matkajärjestelyjen tekeminen on kalliimpaa. Lisäksi kuluihin pitää muistaa aina laskea mukaan caddien palkkiot.Eri pelaajien välillä kausibudjetit voivat huomat-tavasti vaihdella. Erot syntyvät lähinnä erilaisista kilpailukalentereista sekä valmentautumiseen ja harjoitteluun käytetyistä kuluista. Jälkimmäisiä määrittää se, miten paljon ja millaisissa olosuhteissa urheilija leireilee ja kuinka tiivistä yhteistyö valmen-tajien tai ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa on? Suomalaisen urheilijan näkökulmasta pelkkiä ulkomaan harjoitusleirejä kertyy noin 5–8 viikkoa vuodessa. Huiput tapaavat valmentajaansa säännöl-lisesti harjoitus- ja kilpailukausien aikana. Yhdessä valmentajan kanssa vietetty aika mahdollistaa laa-dukkaan valmennusprosessin sekä jatkuvan kehitty-misen seurannan ja analysoinnin.MENESTYVÄN ammattilaisen uraa havittelevan urhei-lijan pitää olla fiksu rahankäytössään, mutta kaikesta ei voi säästää. Ilman hyvää valmennusta ja harjoitus-olosuhteita maailman huipulle on mahdotonta päästä. Siihen on siis varattava myös taloudellisia resursseja. Varsinkin amatöörivuosina omaan valmentautumi-seen käytetyt rahat kannattaa nähdä sijoituksena ja sitoutumisena tulevaisuuden ammattiin. Harvinainen tarina: Hinako Shibuno voitti viime kesänä ensimmäisen Japanin ulkopuolella koskaan pelaamansa kilpailun, naisten British Openin – majorin! GOLFLEHTI • 2/2020 • 99 Next >