< PreviousGOLFPORUKKAKaveriporukoiden välisiä, Ryder Cupia matkivia golfkilpailuja pelataan kesäisin useilla kentillä ympäri Suomea. Yksi golfporukka on kisaillut kaksipäiväisessä, Raider Cupiksi nimeä mässään kilpailussa Oulun San-kivaarassa kolmena peräkkäisenä kesänä.Porukan nimekkäin pelaaja on jääkiekkoilija Jussi Jokinen, joka pelasi NHL:ssä kausina 2005–2018. Tammikuussa hän teki sopimuksen Oulun Kärppien kanssa. Ammatti on sitova eikä ystävyyssuhteiden hoitamiseen ole aina jäänyt riittävästi aikaa. ”En ole päässyt näkemään ystäviä, koska olen ollut paljon maailmalla. Raider Cupissa on todella mukava viettää heidän kanssaan aikaa. Sosiaalisena tapahtu-mana sillä on iso merkitys”, Jokinen sanoo.Raider Cupissa peli on leikkimielistä, mutta voitontahto on kaikilla kova. Monella on taustaa jääkiekon tai jalkapallon parista, ja kun ottelupaidat puetaan ylle, vedetään tosissaan.”Suun soittaminen kuuluu olennaisesti kisaan. Se on vain lisääntynyt, kun porukka on oppinut tunte-maan toisiaan paremmin”, Jokinen kertoo.Jännitys alkaa jo ennen H-hetkeä, kun porukka äänestää keskuudestaan kapteenit ja varakapteenit. Joukkueet muodostetaan draft-tilaisuudessa. Kuu-kautta ennen kisaa kapteenit paljastavat valintansa ensimmäisiin bestball-paripeleihin. Sen jälkeen alkaa psyykkaus. ”Kun parit julkaistaan, siinä ehtii hyvän aikaa latautua ekaan päivään. Viime vuonna saimme ekassa matsissa hyvän päänahan, vaikka lopulta hävisimme kokonaiskilpailun.”Joukkueurheilijana Jokinen herkuttelee kilpailun joukkuepelimuodolla.”Varsinkin foursomessa on painetta pelata hyvin, koska ei halua saattaa pelikaveria ongelmiin."Kisan järjestäminen ottaa Raider Cupin kolmihen-kiseltä ”hallitukselta” päivän jos toisenkin.”Kaikki on hoidettu viimeisen päälle ja kulutkin on pidetty minimissään", Jokinen kertoo. Raider Cupia NHL-vahvistuksellaJUTTUSARJASSA ESITELLÄÄN ERILAISIA PORUKOITA, JOTKA GOLF KERÄÄ YHTEEN YHTEEN. Raider Cupissa joukkueiden kapteenit ja varakapteenit äänestetään ja kaksi joukkuetta muodostetaan draft-tilaisuudessa.RAIDER CUP 2016 perustettu 18-henkinen oululaisryhmä.Kaksipäiväisessä kisassa pelataan bestball-, four- some- ja single- otteluita.TEKSTI Krister Jalonen KUVA Raider Cup70 • GOLFLEHTI • 1/2019 OPEN: Citykäytävä • Forum • Munkkivuori • Easton Matinkylä • Tapiola • Karuselli • Ideapark • WesteriCooking soon: Entresse, Kauklahti, Vuosaari, Tripla & Helsinki Outletpizzahutsuomi | pizzahut.fiGOLFKENTÄT9 reikää, kiitos!Tahko jakaa New Coursen kahdeksi itsenäiseksi 9-reikäiseksi kentäksi. Oulun Sankivaarassa malli on soittautunut toimivaksi. TEKSTI Jere Jaakkola • KUVA Lassi Pekka Tilander72 • GOLFLEHTI • 1/2019 Nilsiässä sijaitsevassa Tahko Golfissa pelataan alkavalla kaudella kolmella eri kentällä. 18-reikäsen Old Coursen lisäksi käytössä on kaksi erillistä yhdeksän reiän kenttää, Lake ja Forest, jotka aiemmin muodostivat yhdessä New Coursen. ”Ainahan meillä on voinut pelata myös yhdeksän reikää ja ihan puolikkaan kier-roksen hinnalla, mutta nyt kentät tuot-teistetaan erillisiksi kentiksi. Molemmille tulee omat varauskalenterit, väylätaulut ja tuloskortit”, kertoo Tahko Golf Club Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ilva.Tahkolla on huomattu, että pelaajil-la on letkeän lomagolfinkin yhteydessä tarve yhdeksänreikäisille kierroksille. "Puolikkaiden" kierrosten suosio on vielä suurempi, kun ei puhuta lomagolfista.Kokonaisen 18 reiän kierroksen voi jatkossa pelata varaamalla lähtöajat mo-lemmille yhdeksiköille erikseen.”Jatkossa pelaajat pystyvät itse vai-kuttamaan siihen, kuinka pitkän tauon paljon. Kentän kapasiteetin kannalta ratkaisu on ollut hyvä. Aiemmin takaysi oli aamupäivisin tyhjänä, ja täyttyi vasta kun ensimmäiset lähtijät olivat pelanneet etuysin”, Rissanen sanoo.Sankivaara on varattujen lähtöaikojen määrällä mitattuna Suomen vilkkain golf-keskus. Viime kaudella kentillä kirjattiin ennätykselliset 72 650 starttia. Täydet 18 reikää Vaara-kentällä pelaa-via ohjeistetaan jättämään ensimmäiselle ysille aikaa 2 tuntia ja 20–30 minuuttia.”Olemme suositelleet jättämään riittä-västi aikaa lähtöaikojen väliin ja käymään ysien välissä vaikka kahvilla. Haittaa tästä on ehkä vain niille, jotka eivät raaski sitä kahvikuppia ostaa.”Yhdeksän reiän pelimahdollisuuksien lisäämisestä on puhuttu viime vuosina paljon. Jukka Ilva uskoo, että vastaavat ratkaisut tulevat jatkossa yleistymään etenkin kaupunkien lähistöllä sijaitsevilla kentillä, joilla ihmiset eivät ehdi töidensä jälkeen pelaamaan täysiä kierroksia. Tahkon New Coursen reititys säilyy, vaikka kenttä pistetään puoliksi.he ysien välissä pitävät. Toisaalta ripeästi pelaavilla tauko voi venyä vähän pitkäksi, jos kenttä on täynnä”, Ilva arvioi.Tahkolla Old Course on aina ollut New Coursea suositumpi. Viime kaudella Old Coursella pelattiin noin 18 000 kierrosta ja New Coursella noin 12 000. Kentän jakamisen toivotaan nostavan käyttöasetetta New Coursella. Osakkaat ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä. OULUN GOLFKERHOSSA vastaava ratkai-su tehtiin jo 2000-luvun alussa. Uusittu Vaara-kenttä avattiin 2004, ja aluksi kentälle pystyi varaamaan lähtöajan joko 9- tai 18-reikäiselle kierrokselle.”Sillalla otettiin melkein nyrkkitappe-luita siitä, kuka menee seuraavaksi. Tote-simme tilanteen lopulta niin hankalaksi, että otimme molemmille yseille käyttöön erilliset varaukset”, kertoo 36-reikäisen golfkeskuksen toimitus-johtaja Jukka Rissanen.”Ysien kiertäminen on lisääntynyt GOLFLEHTI • 1/2019 • 73 74 • GOLFLEHTI • 1/2019 TEKSTI Janne Tarmio • KUVAT Getty ImagesLUVASSA LÄMMINTÄIlmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Golfissa vaikutukset näkyvät jo nyt, ja varautuminen tulevaan on käynnissä.Notre Damen yliopiston Warren Golf Coursea Indianassa pyörittävä John Foster oli ymmällään. Vuosi 2018 oli hänen mukaansa säiden puoles-ta pahin, mitä hän on 17-vuotisella urallaan nähnyt.”Enää ei tiedä, mikä on normaalia. Jos ei ole liian kuivaa, on liian märkää. Jos ei ole liian kuuma, on liian kylmä. Seitsemään tai kahdeksaan vuoteen ei ole ollut säiden puolesta normaaliksi kat-sottavaa golfkautta.”Selitystä ensi kesän U.S. Senior Openin isännöin-tiin valmistautuva Foster on taipuvainen hakemaan ilmaston lämpenemisestä.”Sää yksinkertaisesti vaihtelee tavalla, joka poikkeaa siitä, mihin olemme tottuneet. Kaikki on ennakoimatonta.”Vuosi 2018 oli märkä suuressa osassa Yhdysvaltoja. Samaan aikaan Kaliforniassa taisteltiin kuumeisesti metsäpaloja vastaan. GOLFLEHTI • 1/2019 • 75 Poikkeukselliset sääolot heijastuivat golfkierrok-siin. Marraskuun loppuun mennessä golfia oli pelattu viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. ENNÄTYSSATEITA ja poikkeuksellisen pitkiä hellejak-soja on viime vuosina koettu muuallakin. Suomikaan ei ole säästynyt ääri-ilmiöiltä. Viime kesän yhtä-jaksoiset helteet ovat tuoreessa muistissa, samoin vaikkapa vuodenvaihteen ennätyskorkeat aallot.Britteinsaarilla aallot ovat lyöneet sellaisella voi-malla, että rantojen horjumattomiksi luullut valtavat kivipaadetkin ovat lähteneet liikkeelle. Monen golf-kentän reunamilta meri on syönyt kymmeniä metrejä maata.Kelit ovat golfin kannalta olleet viime ajat niin kurjat, että Glasgow’n seudulla kelvollisten peli-päivien määrä putosi noin viidenneksellä vuosista 2006–2007 vuosiin 2016–2017.Ei ihme, että R&A:ssakin uusiin hälyttäviin sää-ilmiöihin suhtaudutaan vakavasti.”Ilmastonmuutos on asia, jota emme voi sivuut-taa. Muuttuva ilmasto hejastuu golfiin huomattavasti suoremmin kuin useimpiin muihin urheilu- lajeihin”, kenttäasioista R&A:ssa vastaava Steve Isaac totesi asiaa ruotineessa raportissa vuosi sitten. ”Jo nyt kenttiä joudutaan aika ajoin sulkemaan jopa keskellä kesää, mikä vaikeuttaa myös ammatti-laiskilpailujen järjestämistä.”Kentänhoidon kannalta haasteet ovat moninaiset, Isaac muistuttaa.”Kenttiä uhkaavat monet uudet taudit, tuhohyön-teiset ja rikkaruohot. Ne voivat iskeä eri aikaan kuin mihin tähän mennessä on totuttu. Uhat ovat todel-lisia, ja kentänhoidon on sopeuduttava muutoksiin, jotta voimme säilyttää kenttien totutun hoitotason.”Jäätiköiden sulamisen ja veden lämpölaajenemisen aiheuttama merenpinnan nousu on uhka rannikko-kentille, ennen kaikkea suurelle osalle historiallisista linkseistä. Myrskytuhojen todennäköisyys ääri-ilmi-öiden yleistyessä kasvaa useilla eri suunnilla.SUOMEN LEVEYSASTEILLA on jo nyt ryhdyttävä varautumaan haasteisiin, joita ennen kaikkea entistä leudommat talvet ovat tuomassa mukanaan. Lisäk-si uudet tulokaslajit ja kasvitaudit voivat aiheuttaa huolta varsinaisella kasvukaudella.Pelikausi näyttäisi kasvavan molemmista päis-tä. Leutoneva talvi ei ole ainoa selitys. Lisääntyvä kentänhoitoon liittyvä tietous auttaa pelialustojen saamisessa nopeasti kuntoon. Mahdollisiin riskeihin osataan varautua paremmin kuin ennen, ja ongelmiin myös puututaan aiempaa hanakammin jo talvikau-della. Toimintaympäristön muutosten uskotaan vähi-tellen kiihtyvän. Muutoksen rajuus jää vielä arvoi-tukseksi. Ennusteet riippuvat hyvin paljon käytössä olevista laskentamalleista ja skenaarioista.Ilmatieteen laitos ennustaa kasvukauden pitenevän vuosisadan loppuun mennessä 1–2 kuukaudella. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumisten päivien määrä saattaa pudota alle puoleen nykyisestä.Talvikauden yleensä yhtenäinen lumipeite on toistaiseksi tehnyt ken-tänhoidosta itäisessä ja pohjoisessa Suomessa helpompaa kun muualla. Riskit kasvavat sielläkin sitä suurem-miksi, mitä epävakaampia talvista tulee.Sademäärien uskotaan Suomessa ja useilla muilla suunnilla kasvavan, varsinkin talvikaudella. Rankkasateet yleistyvät. Vastapainoksi esimerkiksi Etelä-Euroopan maat joutuvat yhä useammin kärsimään kuivuudesta.Lämpöä saadaan totuttua enem-män esimerkiksi pohjoisessa Suomessa, jossa lämpeneminen on nopeinta. Hellejaksojen odotetaan yleistyvän ja pitenevän koko maassa. Kaiken kaikkiaan lämpötilan olete-taan nousevan Suomessa enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.YHDYSVALLOISSA ALETTIIN KEHITTÄÄ jo 1980-lu-vun puolivälissä heinälajikkeita, jotka tulisivat toi-meen mahdollisimman vähällä energialla, lannoit-teilla ja torjunta-aineilla. Yksistään USGA on tähän mennessä laittanut heiniä koskevaan tutkimukseen noin 35 miljoonaa dollaria. Tuloksena on esimerkiksi sellaisia heinälajikkeita, jotka kestävät entistä paremmin kasteluveden suo-lapitoisuutta. Se avaa uusia mahdollisuuksia meri-veden käytölle rannikkokenttien kastelussa. Askel kohti kestävää kentänhoitoa sekin. Golfkentät voivat hoitokulttuurillaan osaltaan vaikuttaa ilmastotavoit-teiden saavuttamiseen ja ympäristön hyvinvointiin.Euroopan puolella R&A on niin ikään liikkeellä kestävän kehityksen nimissä. R&A muistuttaa, että kun kasteluun tarjolla olevan veden vähenemiseen, energian mahdolliseen kallistumiseen ja sään ääri-ilmiöihin varaudutaan ennakolta, sopeutuminen onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla. Seuroja ja kenttäyhtiöitä neuvotaan myös varaamaan budjet-tiin varoja sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen korjaamiseen.ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS golftoimialaan voi osoittautua jopa yllättävän suureksi. Sään vaikutusta pelattavien kierrosten lukumäärään tarkasteltiin vuonna 2007 julkaistussa kanadalaistutkimukses-sa käyttäen hyväksi neljää pelimääriin vaikuttavaa 76 • GOLFLEHTI • 1/2019 Lämpötilan oletetaan nousevan Suomessa enemmän ja nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.muuttujaa ja kahta vaihtoehtoista ilmastonmuutosskenaariota.Pelattujen kierrosten määrän ennustettiin vuodesta 2020 vuoteen 2050 ulottuvalla aikajaksolla kasvavan kautta Kanadan. Ilmastonmuutoksen vaikutus näyttäisi olevan vain vähäinen länsirannikolla, mutta pelikauden ennakoidaan pitenevän ja kierrosmäärien kasvavan merkittävästi ja asteittain itärannikkoa kohti siirryttäessä. Molemmissa ilmastoskenaarioissa arveltiin, että jo 2020luvun kuluessa itäisimmillä kentillä saataisiin 25–45 pelipäivää lisää. Kierrosmäärissä se tarkoittaisi tutkimuksen mukaan 40–48 prosentin kasvua. Ja se olisi vasta alkusoittoa. Vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen vaikutus olisi vielä huomattavasti suurempi.SUOMESSA TAVOITTEENA on hiilineutraali golfkenttä. Siihen pyritään Suomen Golfkentät ry:n omalla kärkihankkeella. Suomen Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo kertoo golfin ilmastovaikutusten nousseen laajemminkin keskiöön kentänhoidon tulevaisuuden suuntaviivoista keskusteltaessa.”Asia on noussut erityisesti esiin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Itsekin päädyin valitsemaan aiheeseen liittyviä luentoja vieraillessani äskettäin alan messuilla Britteinsaarilla.”Koivusalo kertoo, että keskustelu hiilijalanjäljestä ja golfkentistä mahdollisina hiilinieluina saa pohtimaan esimerkiksi puiden asemaa pelattavalla alueella ja sen reunamilla.”Yleinen käsitys on jo pitkään ollut se, että kentillä on keskimäärin aivan liikaa puita. Nyt puut ovat sen sijaan nousemassa arvoon. Oikeanlaisilla puilla oikeissa paikoissa voi olla suurikin merkitys hiilitasapainon kannalta. On opeteltava tunnistamaan oikeat lajit ja pitämään huolta siitä, että puusto on hiilinieluksi myös sopivassa ikävaiheessa.”Kentänhoidossa asiat eivät muutenkaan ole aivan yksiselitteisiä.”On paljon puhuttu esimerkiksi Pinehurstin kentillä tehdyistä muutostöistä, joissa hoitoa vaatineet reunaalueet on korvattu laajoilla hiekkaisilla wastealueilla. Ratkaisu luonnollisesti säästää energiaa, mutta on toisaalta pois hiilinielusta. Kummalle puolelle vaakakupin halutaan kallistuvan?” Koivusalo pohtii.Yhtenä esimerkkinä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista haitoista Koivusalo nostaa esiin erilaisten kasvitautien leviämisen kohti pohjoista. Pohjoismaisen nurmitutkimussäätiön, STERFin, tutkimusohjelmaan on otettu yhden sienitaudin, dollar spotin, torjuminen.RIVIHARRASTAJA VOI VAIKUTTAA myös omilla valinnoillaan rakkaan harrastuksen jättämään hiilijalanjälkeen.”On hyvässä tiedossa, että siirtymät kentille aiheuttavat kaikkein eniten päästöjä. Siksi pitäisi keksi erilaisia tapoja, joilla pelaajia voidaan kannustaa esimerkiksi kimppakyytien suosimiseen”, Koivusalo sanoo.”Golfmatkailuunkin ilmastokeskustelu tulee vääjäämättä heijastumaan. Ei olisi yllätys, jos yhä useampi alkaa valita lähellä olevia kohteita kaukomatkojen sijasta. Voipa joku omantunnon syistä päätyä valitsemaan matkan sijasta jopa talviharjoittelun kotimaassa.”Multifunktionaalisuuskin on tätä päivää golfin ympäristösuhteista ja imagosta keskusteltaessa. Koivusalo kehottaa aloittamaan vaikkapa kenttäalueella ylläpidettävillä hiihtoladuilla.”Kannustan kaikki golfyhteisöjä pohtimaan tapoja, joilla oma kenttä saadaan tarjoamaan muutakin kuin golfpalveluja. Se auttaa rakentamaan toiminnasta monin tavoin kestävää.” GOLFLEHTI • 1/2019 • 77 Tieto on valtaa, golfissakin. Sik-si digitaalisuus ja sen ympärille rakentuvat palvelut ovat tulleet jäädäkseen myös perinteitään uu-distavaan lajiin.Teknologia menee eteenpäin. Koko ajan löy-detään uusia tapoja kerätä tietoa ja käyttää sitä hyväksi erilaisissa sovelluksissa. Big data ei ole enää visio, vaan todellisuutta, joka ulottuu jopa golfkenttien arjen pyörittämiseen.Tarjolla on työkaluja, jotka rekisteröivät pelaajien liikkeitä kentällä ja rakentavat datan pohjalta esimerkiksi tarkoituksenmukaisimpia hoitokäytäntöjä. Välinevalmistajat ovat siirty-mässä niin sanottujen digitaalisten kaksosten käyttöön suunnittelu- ja tuotantoprosesseja optimoidessaan. Golfin ympärille kasvaa digi-talisaatiota hyödyntävä harrastajia koukuttava viihdeteollisuus ja sosiaalisen median alus-kasvillisuus. Markkinointi on astunut uuteen aikaan.Ilman lieveilmiöitäkään ei pärjätä. Isoveli valvoo, sanoisi George Orwell tämän päivän tietoyhteiskunnasta. Golfinkin harrastajat temmataan yhä syvemmälle digitaalisuuden verkkoihin tavoilla, joiden mahdollisista seu-rauksista kaikilla ei välttämättä ole ymmär-rystä. Mitä enemmän saamme, sitä enemmän usein myös annamme itsestämme sellaista tietoa, jota esimerkiksi Facebookin, Googlen tai Amazonin kaltaiset toimijat voivat kaupallises-ti ja täsmällisesti kohdentaen hyödyntää.Toisaalta ei pidä unohtaa, että digitalisaatio tuo myös golfin harrastajille valtaa. Asiakas-palautetta voi antaa monilla eri tavoilla, ja esimerkiksi sosiaalisen median paine saa pal-veluntarjoajat usein reagoimaan havaittuihin epäkohtiin hyvinkin nopeasti.Suunta on jatkuvasti kohti mobiileja rat-kaisuja. Kun vielä joitakin vuosia sitten moni golfyhteisö suorastaan kielsi älypuhelimien käytön kierroksen aikana, useimmat ovat jo TEKSTI Janne TarmioDigitalisaatio on tuonut golfissakin tarjolle sellaista dataa ja sellaisia palveluja, joista aiemmin vain uneksittiin. Mihin niitä käytetään ja mitkä ovat niiden hyödyt?78 • GOLFLEHTI • 1/2019 antaneet periksi muutoksen tuulille. On ymmärret-ty, että jos mielii pärjätä bisneksessä, ei voi kääntää selkäänsä asiakkaiden valitsemalle elämäntyylille.Teknologiateollisuus pitää omalta osaltaan huolen siitä, että älylaitteista tulee koko ajan keskeisem-pi osa uutta elämäntyyliä, uutta tapaa olla mukana arjessa. Meidät laitetaan haluamaan yhä enemmän, yhä nopeammin. Erilaisia palveluja ja applikaatioita nousee kuin sieniä sateella.KOTIMAISESSA GOLFISSA Nexgolf ja Golfbox ovat olleet edelläkävijöitä Suomen Golfliiton verkkotie-topalveluun nykyisin integroiduilla toiminnanohja-usjärjestelmillään. Esimerkiksi ajanvaraus on niiden avulla astunut uuteen aikaan. Kierroksen jälkeen asiakaskokemus jatkuu automatisoituna Pelaaja Ensin -palautekyselynä.Golf GameBook on ollut tienraivaaja digitaalis-ten palvelujen tuomisessa mukaan varsinaiseen golfelämykseen sekä kentällä että sen ulkopuolella. GameBook haluaa olla harrastuksen jatke, joka tekee kierroksesta hauskemman kokemuksen ja auttaa esi-merkiksi oman pelin tilastoinnissa ja kehittämisessä. Greg Normanin yhtiöiden viime vuonna lanseeraama ja Club Carin golfautoissa jo yli tuhannella kentällä käyttöön otettu Shark Experience jatkaa samoilla linjoilla kosketusnäyttöineen.Välillä tuntuu, että meidät halutaan panna viih-tymään vaikka väkisin, golfin elinvoimaisuuden nimessä.SUOMEN GOLFLIITTO rakentaa uudenlaista jousta-vuutta oman keskusrekisterinsä ja sen ympärille kasvavan digitaalisen ekosysteemin hyödyntämi-seen. Esimerkiksi liiton eBirdien ja GameBookin liittäminen yhteen auttaa varautumaan vuonna 2020 Suomeenkin rantautuvan uuden maailmanlaajuisen tasoitusjärjestelmän käyttöönottoon.Laajemmassa katsannossa Golfliitto on ottanut suunnan kohti sellaista tiedolla johtamista, jossa koko golftoimialaa koskeva data on monipuolisesti hyödynnettävissä erilaisia analyysejä ja suunnitelmia laadittaessa.”Haluamme uudella avoimella ekosysteemillä helpottaa niin golfareiden kuin kenttäyhteisöjenkin elämää”, Aarni Nordqvist Golfliitosta luonnehtii. ”Avoimuus tarkoittaa sitä, että kiinnostuneet kumppanit ovat tervetulleita mukaan kehittämään palvelua. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja kerätä hyö-dyllistä dataa ja jalostaa siitä sellaista tietoa, jonka avulla laji voisi mahdollisimman hyvin.”Tietoa kerätään parhaillaan muun muassa uuden Suomi Golf -tukitiimin turvin.”Haluamme kasvattaa tietopohjaa golfkentistä”, Nordqvist sanoo. ”Kun saamme tietoa tietyn golfseu-ran jäsenten pelaajaprofiilista, markkinatilanteesta, alueen väestöpohjasta tai vaikkapa seuran kerää-mästä asiakaspalautteesta, voimme vastapalveluk-seksi tarjota mittavaan tietoaineistoon pohjautuvan oman näkemyksemme päätöksenteon ja strategian pohjaksi. Tässä voisimme hyödyntää digitalisaatiota vieläkin paremmin.”Yksittäisiä lajin harrastajia Nordqvist ei halua väkisin sitoa digitaalisuuden liekaan.”On tärkeää, että Golfliitto palveluineen on vain mahdollistaja. Emme me halua kertoa, mikä on oikea tapa pelata tai harrastaa.”LAJITAITOJEN HIOMISEEN, golfopetukseen ja svingimekaniikan entistä parempaan ymmärtämi-seen uusi teknologia, esimerkiksi neuroverkot, avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Launch monitorit ovat jo pitkään pystyneet tarjoamaan mittavan mää-rän tietoa vaikkapa lavan tulokulmasta, mailanpään nopeudesta, pallon nousukulmasta, kierteen määräs-tä, lyönnin kantamasta ja kokonaispituudesta ja niin edelleen. Niiden avulla esimerkiksi talviharjoittelusta simulaattoreineen on voinut saada paljon aiempaa enemmän irti.Golf- ja viihdekeskuksillaan läpi lyönyt Topgolf on viime aikoina tuonut Toptracer-teknologiaansa myös tavanomaisille rangeille. Kun launch monitor, simulaattori ja pelikone ovat samassa paketissa, harjoitusalueet ovat alkaneet vetää puoleensa myös golfareita, jotka niillä evät muuten ole viihtyneet. Mega Rangella Kehä kolmosen varrella voi käydä katsomassa, mistä on kysymys.Älypuhelimet tai -kellot sovelluksineen ovat yhä useammilla apuna varsinaisilla pelikierroksilla. Mikään uutinen ei enää ole, että etäisyydet kohteisiin on helppo saada selville GPS-teknologian avulla tai että kierroksen aikana tallennettu data auttaa omien suoritusten tilastoimisessa. Energiankulutuksen tai kierroksen aikaisten sykearvojen seuraaminen on sekin monille arkipäivää.Uutta on se, että keinoäly voi jo kierroksen aikana toimia eräänlaisena caddien tai valmentajan sijaisena ja tarjota vinkkejä suoritusten parantamiseksi. Mai-laan asennettavien sensorien rinnalla on jo patentoi-tu älypalloja, joiden tarjoaman datan avulla kaikessa voidaan mennä vielä pitemmälle. OnCore Golf on aloittanut yhteistyön lisättyyn to-dellisuuteen erikoistuneen Vuzixin kanssa. Kehitteillä on palvelu, jonka avulla pelaaja saa älylaseihinsa välittömästi kattavan koosteen älypallon keräämästä datasta. Valmista pitäisi olla kesällä 2019.GolfTEC puolestaan kokosi liiketunnistimien ja videoanalyysin avulla yhteen dataa yhteensä 13 000 ammattilaisen ja harrastajan svingistä 48 eri muut-tujaa tarkastelemalla. Kävi ilmi, että parhaiden "Emme me halua kertoa, mikä on oikea tapa pelata tai harrastaa." GOLFLEHTI • 1/2019 • 79 Next >