< PreviousLuonnoltaan köyhään ympäristöön rakennettu golfkenttä voi rikastuttaa alueen ekosysteemejä ja toimia tärkeänä turvasatamana monille kasvi- ja eläinlajeille. Golfkentän ympäristövaikutus riippuu pal-jon siitä, mihin se on rakennettu, ja miten sitä hoidetaan. Kuten niin monessa muus-sakin asiassa, negatiivista näkemystä tu-kee tietämättömyys. Tiedon puutteeseen paras lääke on tutkimus, mielellään tieteellinen ja vertaisarvioitu. Sen valossa asiaa kuin asiaa pystytään tarkastelemaan objektiivisesti ja faktapohjalta.Golfkenttien ympäristövaikutuksista Suomessa on viimevuosina valmistunut kaksi tutkimusta. Ensim-mäinen, Jarmo Saarikiven vuonna 2016 Helsingin TEKSTI JA KUVA Sami Sarpakunnasyliopiston ympäristötieteiden laitokselle valmistunut väitöskirja Biodiversity in golf courses and its contri-bution to the diversity of open green spaces in an urban setting, tarkastelee golfkentän vaikutusta alueen biodiversiteettiin urbaanilla kaupunkialueella. Mira Kylliäisen vuonna 2019 samaan tiedekuntaan jättämä pro gradu -tutkielma, Monimuotoisuuden kartoitus ja edistäminen Hirsalan golfkentällä, puolestaan tarkas-telee luonnon monimuotoisuutta metsäluonnossa Hirsalan golfkentän alueella.Nämä tieteellisesti arvioidut selvitykset valotta-60 • GOLFLEHTI • 1/2020 vat sitä, millainen vaikutus golfkentällä on alueen luontoon ja sen monimuotoisuuteen omassa ympäris-tössään. Avainsana on ympäristö ja luonto, jonka kes-kelle golfkenttä on rakennettu. Siinä missä golfkenttä urbaanilla alueella voi olla tärkeä turvasatama monille lajeille ja jopa edistää luonnon monimuotoisuutta, ei villin luonnon keskelle rakennettu golfkenttä yleensä sanottavammin rikastuta alueen ekosysteemejä. Oikealla tavalla ympäristön huomioiden hoidettu golfkenttä voi silti palvella ekosysteemiä hyvin, ja lisätä tiettyjen lajien elinmahdollisuuksia ilman, että siitä on haittaa ympäröivän alueen luonnolle.Golfkenttä kaupunkiympäristössäUrbaaneilla alueilla luonto on usein paljon moni-muotoisempaa kuin tullaan ajatelleeksi. Luonto ei anna periksi, vaan keksii tavan elää ja selviytyä, kaupungissakin. Kaikkien lajien kohdalla näin ei tietenkään ole. Rakennettu ympäristö rajaa voimak-kaasti lajikirjoa luoden joillekin lajeille keinotekoisen hyvät elinolosuhteet ja kaventaen vastaavasti toisten lajien olosuhteita. Rakennetussa kaupunkiympäris-tössä golfkentät voivat tarjota monille lajeille hyvät elämänedellytykset edistäen näin luonnon moni-muotoisuutta. Golfkentän kaltaista niitty- tai ahomaista luon-nonympäristöä ei Suomesta hevillä löydä, joten jo sellaisenaan golfkentät voivat tarjota luontotyypin, josta alkaa olla Suomessa pulaa.Kentät on kaupunkialueilla usein rakennettu maa-alueelle, jolle on vaikea keksiä muuta käyttöä. Esi-merkiksi Tapiola Golf Espoossa on rakennettu entisen kaatopaikan päälle joutomaalle, jolle olisi ollut vaikea keksiä muuta käyttöä. Golfkenttä on herättänyt alueen luonnon eloon ja parantanut huomattavasti useiden lajien elinolosuhteita.Se, mitä lajeja golfkentällä ja sen ympärillä elää, riippuu hyvin pitkälti alueesta ja luontotyypistä, jolla kenttä sijaitsee. Mitään tyypillisiä golfkenttälajeja ei ole, eikä golfkenttäalueen lajikirjo ole erityisen laaja, vaan usein päinvastoin suppeahko. Golfkenttien erikoisuus on avoimuus. Sen seu-rauksena maan pinnalle pääsee paljon auringonvaloa, jonka lämpö hyödyttää monia lajeja, kuten hyönteisiä ja kasveja. Saarikivi mainitsee väitöskirjassaan, että esimerkiksi monet linnut suosivat pesimäalueena golfkentän laitamia, koska avoimella kenttäalueella niiden on helpompi pyydystää ravintoa. Kiinnittä-mällä kenttää reunustaviin puihin linnunpönttöjä voidaan usein lisätä lintujen lukumäärää alueella parantamalla niiden pesintäolosuhteita.Myös hyönteisten elinolosuhteita pystytään pa-rantamaan merkittävästi jättämällä kentän alueelle hoitamattomia niittyalueita niin sanotusti kesan-nolle. Esimerkiksi Hirsalassa on toimittu juuri näin. Hirsalassa kentän alueelle on myös rakennettu niin sanottu ötökkähotelli hyönteisten elinolosuhteita helpottamaan.Sammakko- ja matelijaeläimille golfkenttien lammet voivat tarjota ainutlaatuisen elinmahdolli-suuden etenkin kaupunkiympäristössä, jossa vapaata vettä on tyypillisesti vähän, jos lainkaan. Kaikkein hyödyllisimpiä ovat lammet, joihin ei ole istutettu kaloja. Kun elinvoima ravintoketjun alimmilla tasoilla lisääntyy, hyötyvät siitä lajit myös ravintoketjun ylemmillä tasoilla.Golfkenttä metsäisessä ympäristössäSiinä missä urbaanille alueelle rakennettu golfket-tä voi jopa edistää luonnon monimuotoisuutta, se usein väistämättä heikentää sitä metsäiselle alueelle rakennettuna. Mira Kylliäinen päättelee pro gradu -tutkielmas-saan, että golfkentän rakentaminen Hirsalaan, met-sien ja soiden keskelle, on vähentänyt luonnon mo-nimuotoisuutta golfkenttäalueella. Vähintään kenttä on tiettyjen lajien kohdalla yksipuolistanut lajikirjoa. Hirsalassa etenkin maakiitäjäisten, kansankielisesti erään kovakuoriaislajin, kohdalla yksi laji on kentän alueella kovasti yliedustettuna. Toisaalta perhosten kohdalla kenttäalueen lajijakauma ei juuri poikkea vertailualueista. Hirsalassa golfkentän alueella tavattiin useita uhanalaisia ja suojeltuja lajeja, kuten liito-orava ja kartioakankaali. Toisaalta kentän alueelta tavattiin myös haitallisia vieraslajeja, joiden poiskitkeminen tulisi hoitaa mahdollisuuksien mukaan tehokkaasti. Moni metsäinen laji käytti kenttäaluetta ravinnon-hankintaan ja metsästämiseen, jolloin golfkenttä saattoi osaltaan jopa parantaa niiden elinolosuhteita.Kylliäinen luettelee toimenpiteitä, joilla luon-non monimuotoisuutta golfkentän alueella voidaan tehokkaasti edistää. Paljon saadaan aikaan lisäämällä kentän alueelle hoitamattomia niittyalueita. Hoitamattomilla alueilla, kuten myös alkuperäisil-lä luontokaistaleilla, on positiivinen vaikutus hyön-teisten ja kasvinsyöjien määrään, mikä puolestaan voi heijastua positiivisesti ravintoketjun ylemmille tasoille. Ympäristö edelläHirsalassa on vähennetty lannoittei-den ja kasvinsuoja-aineiden käyttöä ja siirrytty osittain akkukäyttöisiin kentänhoitokoneisiin sekä parannettu energiatehokkuutta lämmityksessä ja valaistuksessa. Kaikki kentällä käy-tettävä vesi on luonnonvettä ja kaikki kentältä ja sen laita-alueilta poistetta-va puu palautetaan haketettuna kentän alueelle. Kentän läpi virtaavaa Finn-träskin puroa on kunnostettu ja siihen on istutettu meritaimenia.Yllättävänkin pienillä ja kustan-nustehokkailla toimenpiteillä luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia voidaan edistää merkittävästi. Parhaassa tapauksessa golfkenttä voi tarjota elinympäristöjä lajeille, joita ei kyseisellä alueella muuten olisi. Entäpä pellot?Suomessa on tutkittu golfkentän vaikutusta luonnon monimuotoisuu-teen kaupunkialueella ja metsäluonnossa. Maamme kentistä valtaosa sijait-see kuitenkin pelloilla tai peltomaisilla alueilla. Olisikin mielenkiintoista ja tarpeellista kartoittaa, miten golfkenttä vaikuttaa biodiversiteettiin maan-viljelykseen valjastetus-sa ympäristössä, jossa luonnontilaisia alueita on niukasti jos lainkaan. GOLFLEHTI • 1/2020 • 61 GOLFIN TEKSTI Iida-Lotta Juura • KUVA Getty Imageselvyttävä VOIMAKun arjen kuormitus on kovimmillaan, lähde golfkentälle. Siellä aktivoituu neljä tärkeää palautumismekanismia.Golfin harrastamisella on tutkitusti merkit-täviä vaikutuksia fyysiseen terveyteen. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä golf tekee mielen hyvinvoinnille.Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen professorilla Taru Feldtillä on hyviä uutisia golfareille: kun pelaaja lähtee viheriöille, aktivoituu joukko palautumismekanismeja. Golfia pelaamalla ihminen edistää arjen kuormituksesta palautumista, ja lisää samalla hyvinvointiaan.Kuormituksesta on irrottauduttavaYksi Taru Feldtin esittelemistä palautumismekanis-meista on psykologinen irrottautuminen. Palautu-misen kannalta olisi tärkeää, että työhuoneen oven painuessa kiinni työasiat jäisivät pois myös mielestä. Usein työasiat kuitenkin seuraavat kotiin ja vaivaavat mieltä vielä nukkumaan mennessäkin.”Vilkuillaan kännykkää ja sähköpostia. Ajatuk-set voivat olla töissä, vaikka ihminen on fyysisesti jossain muualla. Tämä hankaloittaa mielen ja kehon palautumista”, Feldt listaa.62 • GOLFLEHTI • 1/2020 Golfharrastus voi edesauttaa merkittävästi psyko-logista irrottautumista työn ja arjen kuormituksesta. Keskittyminen lyöntiin tai puttilinjan lukemiseen auttaa tehokkaasti mieltä siirtämään työasiat taka-alalle.”Kentälle lähtiessä pitää pystyä jättämään muut ajatukset sivuun. Golf on harrastus, joka vaatii paljon keskittymistä. Jos ei pysty keskittymään, se näkyy myös suorituksessa”, Feldt sanoo.Psykologisen irrottautumisen ohella arjen kuor-mituksesta on tärkeää palautua myös fysiologisella tasolla. Golfareille on tälläkin saralla tiedossa hyviä uutisia: luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän useiden stressihormonien, kuten kortisolin ja norad-renaliinin tuotantoa ja samalla lisäävän merkittävästi mielihyvähormoni dopamiinin välittymistä kehoon. Golfkierroksella mieli saa levätäOnko huomiosi kiinnittynyt joskus pilvien hitaaseen liikkeeseen, aaltojen keinuntaan tai tuulen mukanaan kuljettamiin lehtiin? Usein kiinnostava kohde, kuten kaunis maisema, kaappaa huomion tiedostamatta. Siinä piileekin luonnon elvyttävä vaikutus. Kun huo-mio kiinnittyy tiedostamatta johonkin, saa tahdon-alainen tarkkaavaisuutemme elpyä. Arjen tilanteissa kiinnitämme jatkuvasti tietoi-sesti huomiota erilaisiin asioihin, kuten työtehtävien hoitamiseen, puheenvuoroihin palaverissa tai liiken-teeseen kotimatkalla. Tietoinen tarkkaavaisuuden suuntaaminen uuvuttaa, mutta luonnossa mieli saa levätä tiedostamattomasti.Golfkierroksen aikana pelaajat rentoutuvat kä-vellessään luontoympäristössä ja keskustellessaan muiden pelaajien kanssa. Merkittävimmät rentou-tumiskokemukset saavutetaan kuitenkin usein itse pelisuorituksen jälkeen. ”Hyvinvoinnin kannalta golf on paljon enemmän kuin se, että kentälle mennään ja sieltä lähdetään. Positiiviset vaikutukset näkyvät pelaamisen jälkeen vielä kotonakin”, Feldt kertoo.Palauttava itsearviointiIhmisen olisi tärkeää voida kokea osaamisen ja kehittymisen tunteita muuallakin kuin työpaikalla. Tutkimuksissa on havaittu, että kokemukset taidon-hallinnasta edesauttavat palautumista merkittävästi. Feldt korostaa, ettei taidonhallinta tarkoita sitä, että jokainen golflyönti onnistuisi täydellisesti. Termi ku-vaa prosessia, jossa pelaaja oppii reflektoimaan omaa toimintaansa. Golfista puhuttaessa siis arvioimaan, miksi lyönti välillä onnistuu ja välillä ei. ”Golfissa tehdään itsearviointia joskus melko syvällisestikin. Se voi opettaa ihmistä tunnistamaan omia reagointitapojaan ja käyttäytymismallejaan. Tällainen itsereflektointi on todella arvokasta myös palautumisen näkökulmasta”, Feldt kertoo.Golfkentällä onnistuneet lyönnit ja taidonhallin-nasta saadut kokemukset kantavat rentoutumisen tavoin hedelmää vielä pitkään kierroksen jälkeenkin.”Ihminen venyttää onnistumisen kokemuksia mielessään ja nauttii niistä kentän ulkopuolellakin. Parhaassa tapauksessa hän jakaa iloaan onnistuneis-ta lyönneistä muille, jolloin elvyttävät kokemukset leviävät perheenjäsenille ja työkavereillekin”, Feldt sanoo. Myös huonot lyönnit ovat Feldtin mukaan tärkeitä, sillä epäonnistumisten prosessointi auttaa siirtä-mään ajatukset pois työasioista. Kontrollin tunne tärkeää”Omat aikataulut, kollegoiden aikataulut, perheen harrastusaikataulut, kyyditykset, ruokailut. Monilla päivien rytmi ja aikataulutus on tarkkaan säädeltyä ja kellotettua”, Feldt toteaa. Yksi palautumista voimakkaasti edistävä meka-nismi on irrottautuminen aikatauluista. Palautumis-ta edistää tunne siitä, että voi itse päättää omasta vapaa-ajastaan. Feldt näkee golfharrastuksen erinomaisena kei-nona irrottautua aikataulujen säätelemästä elämän-rytmistä.”Kun ensin löytää kalenterista ajan pelaamiselle, on mahdollista hypätä pois kellotetusta elämäs-tä. Kierroksen aikana pelaajan ei tarvitse huolehtia aikatauluista. Tällä on tutkimusten mukaan voimakas elvyttävä vaikutus”, hän sanoo.Neljän tutkimuksissa todetun palautumisme-kanismin ohella Feldt haluaa nostaa esiin golfin sosiaalisen luonteen merkittävänä palautumista ja hyvinvointia edistävänä tekijänä. Yhteinen harrastus on helppo keskustelun avaaja vieraassakin peli-ryhmässä, ja useimmiten peliryhmän sosiaalinen ympäristö muodostuu pelaajille elvyttäväksi tekijäksi. Näkemystä puoltaa myös tutkimustieto: Jyväskylän yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että luontoym-päristössä vuorovaikutus on helpompaa kuin muissa arjen toimintaympäristöissä.Neljä golfkierroksella aktivoituvaa palautumisme-kanismia, psykologinen irrottautuminen, rentoutu-minen, taidonhallintakokemukset ja kontrollin tun-ne, edesauttavat sekä palautumista että hyvinvointia. Golf on siis tutkimusten valossa erinomaista ter-veysliikuntaa myös mielelle. Golfin positiiviset vaikutukset näkyvät pelaamisen jälkeen vielä kotonakin. GOLFLEHTI • 1/2020 • 63 KAUSI LÄHESTYY - OLETKO VALMIS?PELIOIKEUDET MYYDÄÄN NYT!Osta parhaat pelituotteet Golfpisteen Verkkokaupasta ja varmista kesän pelit etuhintaan. Golfpisteen Verkkokaupasta löydät kymmeniä eri tuotteita ja vaihtuvia huipputarjouksia. Mukana jo 26 seuraa ympäri Suomea!PELIOIKEUDET / JÄSENYYDETGREENFEET / SARJAKORTIT / GOLFLOMATGOLFPISTE.COM/VERKKOKAUPPAKAUSI LÄHESTYY - OLETKO VALMIS?PELIOIKEUDET MYYDÄÄN NYT!Osta parhaat pelituotteet Golfpisteen Verkkokaupasta ja varmista kesän pelit etuhintaan. Golfpisteen Verkkokaupasta löydät kymmeniä eri tuotteita ja vaihtuvia huipputarjouksia. Mukana jo 26 seuraa ympäri Suomea!PELIOIKEUDET / JÄSENYYDETGREENFEET / SARJAKORTIT / GOLFLOMATGOLFMESSU-TARJOUKSET GOLFPISTEEN VERKKOKAUPASSA 27.2.-1.3! GOLFPISTE.COM/VERKKOKAUPPA66 • GOLFLEHTI • 1/2020 IÄTÖN PELI - VAI ONKO?Onko ikä golfissa vain numero? Tiettyyn pisteeseen asti kyllä, mutta viimeistään eläkeiässä ikääntymisen vaikutukset alkavat väistämättä näkyä.Se on kuin luonnonlaki. Nälkäisimmät ja iskukykyisimmät uuden sukupolven edus-tajat tulevat takaa rinnalle, haastavat ja menevät vähitellen vääjäämättömästi ohi.Sellaista elämä on, ainakin urheilussa. Eikä golf kilpaurheiluna tee poikkeusta. Kaiken lisäksi huipputaso saavutetaan nykyisin nuorempana kuin milloinkaan ennen.Harrastegolfissa ikääntymisen vaikutus näkyy hitaammin kuin kilpakentillä. Seniorigolfarit voivat pitää puolensa ruuhkavuosia viettäviä nuorempiaan vastaan rutiinillaan, usein myös kyvyllään parempiin ratkaisuihin. Kaiken lisäksi lyöntien lyheneminen voi parhaimmillaan pitää pallon aiempaa paremmin pelissä.Kokosimme erikoisartikkelissa yhteen ikääntymi-seen liittyvää tutkimustietoa. Uskomme pakettimme antavan ajattelemisen aihetta niin kilpagolfia tunnol-lisesti seuraaville kuin omasta golfista kiinnostuneil-le lukijoille.Kaava sen kertooYhdysvaltalaiset Scott M. Berry, Shane Reese ja Pat-rick D. Larkey julkaisivat vuonna 1999 paljon sitee-ratun tutkimuksensa Bridging Different Eras in Sport. Perimmäisenä tavoitteena oli päätyä luotettavaan arvioon vaikkapa siitä, kuinka monta kunnaria Babe TEKSTI Janne Tarmio • KUVITUS Jussi KorhonenRuth olisi lyönyt nykyaikaisessa baseballissa, paljon-ko Wayne Gretzky olisi tehnyt pisteitä 1950-luvun NHL:ssä tai mihin Ben Hogan olisi pystynyt titaani-draiverilla ja nykyaikaisilla palloilla.Sivutuotteena syntyi kaava iän vaikutuksesta kilpagolfissa.Tutkimuksen mukaan useimpien kilpapelaajien tuloksellinen huippukausi ajoittuu golfissa ikähaa-rukkaan 30–40. Tulokset paranevat tasaisesti noin 20 vuoden iästä lähtien ja heikkeneminen vauhdittuu noin 50 vuoden iästä alkaen. 20-vuotiaat ja 50-vuoti- `IÄN VAIKUTUS KIERROSTULOKSEEN0,51,01,52,020304050GOLFARIN IKÄLYÖNTIÄ YLI OMAN IHANNETULOKSEN GOLFLEHTI • 1/2020 • 67 aat jäävät keskimäärin noin kaksi lyöntiä huippuvuo-sien tulostasosta.Yksilöllisiäkin eroja luonnollisesti on. Ben Hogan esimerkiksi ylsi parhaimpaansa vasta pitkähkön etsinnän jälkeen ja jäi 50-vuotiaana huipputa-sostaan keskimäärin vain puolen lyönnin verran kierrosta kohti. Jo yliopistossa loistanut Ben Crenshaw edustaa puolestaan nopeasti kypsyvää pelaajaa. Crenshaw oli jo 20-vuotiaana lyönnin päässä huippuvuosiensa keskimääräisestä tulos-tasosta.Iskukyvyn säilyminen osin näennäistä?Iän vaikutusta on tutkittu myös PGA Tourin laajan tilastoaineiston valossa. Niiden mukaan ”tyypillisen” miespuolisen ammattilaisen kyky tehdä tulosta paranee noin 32 vuoden ikään asti, tasoittuu noin ikävuosina 32–37 ja alkaa sitten tasaisesti heiketä 48 vuoden ikään asti.Jos kuitenkin otetaan tarkaste-lussa huomioon se, että pelin kes-kimääräinen taso on PGA Tourilla jatkuvasti noussut, tuloskunto suh-teessa muihin alkaa itse asiassa heiketä jo 33 vuoden iässä ja laskee 48 ikävuoteen mennessä 21-vuotiaana saavutetun lähtötason alle.Mickelson sinnitteli vastavirtaanThe Economist on muutaman vuoden ajan rakentanut kilpagolfia varten kattavaan tilastolliseen analyysiin pohjautuvaa ennustemallia, EAGLEa. Kun Tiger Woods vastoin lehden tekemään ennustetta voitti Masters Tournamentin viime keväänä, sisuun-tunut The Economist paneutui pitkässä ja erittäin mielenkiintoisessa jutussa Woodsin voiton todennä-köisyyteen.Ikä oli luonnollisesti ollut yksi muuttujista ennus-tetta laadittaessa.”Ikääntymiskäyrät golfissa ovat huomattavasti lempeämpiä kuin useimmissa muissa lajeissa – kukaan ei räpäytä silmiään, kun 40 vuotta täyttänyt pelaaja voittaa kilpailun. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että iällä ei olisi merkitystä. Päinvastoin. Golfarit pelaavat pääsääntöisesti huomattavasti paremmin neljännellä vuosikymmenennellään kuin 40 vuotta jo täytettyään.”The Economist otti lähempään tarkasteluun kaikki maailmanlistan top kympissä 34 vuoden iässä (Woodsin ikä uran katkaiseen skandaalin aikoihin) olleet ja aktiiviuraansa vielä 43-vuotiaana (Woodsin ikä tuoreimman Masters-voiton hetkellä) jatkaneet huippupelaajat.Kaiken kaikkiaan 16 pelaajasta ainoastaan Greg Norman ja Phil Mickelson olivat onnistuneet säi-lyttämään asemansa top kympissä. Heidän lisäkseen Colin Montgomerie, Ernie Els ja Jim Furyk olivat 43-vuotiaina yhä maailmanlistan 25 kärkipelaajan joukossa.Ikääntymiskäyrät golfissa ovat huomattavasti lempeämpiä kuin useimmissa muissa lajeissa.68 • GOLFLEHTI • 1/2020 Huomionarvoista on, että vain Phil Mickelson pystyi 43-vuotiaana keskimäärin parempiin tuloksiin kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin. Esimerkiksi Seve Ballesteros menetti aiempaan verrattuna noin kolme lyöntiä kierrosta kohti, Nick Faldo ja Padraig Harrington kaksi.Top 200 yhä nuorempien hallussaGolfkiertueiden terävimmän kärjen haastaminen onnistuu nykyisin aiempaa useammalta nuorimman polven pelaa-jalta. Viime kaudella ensimmäiset voit-tonsa PGA Tourilla vasta 20 vuoden iässä ottaneet Joaquin Niemann ja Matthew Wolff ovat tästä tuoreimpia esimerkke-jä. Jordan Spieth avasi kaudella 2013 latua voittamalla PGA Tourilla pari viikkoa ennen kuin täytti 20 vuotta.Thefriedegg.com-sivuston Laz Versalles tutki vuonna 2018 lähemmin ikäjakaumaa maailmanlistan 200 kärkipelaajan kesken. Vertailuun otettiin tulokset viiden vuoden välein ajanjaksolla 1998–2018.Tulosten mukaan keski- ja mediaani-ikä ovat pudonneet melko tarkalleen yhden ikävuoden viidessä vuodessa vuodesta 2003 lähtien. Kun me-diaani vuosina 1998 ja 2003 oli vielä 34 vuotta, se oli vuoteen 2018 mennessä pudonnut 31:een. Keskiarvo, joka vuonna 2003 oli 34,9, oli 15 vuotta myöhemmin ainoastaan 31,5.Versalles tarkasteli jakaumaa myös ikäryhmittäin. Selvä trendi oli havaittavissa. Kun vähintään 36-vuo-tiaita oli maailmanlistan top 200:n joukossa vuonna 1998 vielä 41 % pelaajista, vuonna 2018 vastaava osuus oli enää 24 %. Samaan aikaan alle 30-vuotiai-den osuus oli noussut 27 prosentista jo 49 prosent-tiyksikköön.Teini-iässäkin voitetaan majoreita, viisikymppisenä ei enääYoung Tom Morris löi Open Championshipin en-simmäisellä vuosikymmenellä pohjalukeman, jonka alle tuskin kukaan enää yltää. Hän vei vuoden 1868 kilpailun nimiinsä 17 vuoden ja viiden kuukauden iässä. Hänen jälkeensä miehistä major-voittoon on alle kaksikymppisenä yltänyt ainoastaan 19-vuotias Johnny McDermott vuoden 1911 U.S. Openissa.Naisten puolella teini-ikäiset ovat juhlineet major-voittoa myös modernissa kilpagolfissa. Lydia Ko, Brooke Henderson ja Morgan Pressel onnistui-vat kukin voittamaan 18 vuoden iässä, Yani Tseng ja Inbee Park 19-vuotiaina.Ikähaitarin toisessa päässä ennätystä pitää yhä hallussaan Julius Boros, joka oli 48-vuotias voitta-essaan vuoden 1968 PGA Championshipin. 59-vuo-tias Tom Watson tosin oli parantaa ennätystä yli Karttuvan iän ja väyläosumien välillä on selvä korrelaatio. Avauslyöntien tarkkuus kasvaa lyöntien lyhentyessä ja rutiinin lisääntyessä.kymmenellä vuodella vuoden 2009 Openissa. Tappio uusinnassa päätösreiän bogin jälkeen piti Borosin ennätyksen voimassa.Old Tom Morris ja Jack Nicklaus ovat voittaneet majorin 46 vuoden iässä, Jerry Barber ja Hale Irwin 45-vuotiaina. Tiger Woods oli 43-vuotias voittaes-saan Mastersin keväällä 2019. Onko hänestä ennätys-ten rikkojaksi?Monen oman aikakautensa legendan viimeinen major-voitto on tullut jopa yllättävän alhaisessa iäs-sä. Walter Hagen voitti viimeisen kerran 36-vuotiaa-na, Tom Watson Byron Nelsonin tavoin 33-vuotiaa-na. Seve Ballesteros ei onnistunut enää voittamaan majoreita 31 ikävuoden jälkeen. Arnold Palmer otti viimeisen suurvoittonsa 34 vuoden iässä.Ben Hoganin viimeinen major-voitto tuli 40-vuo-tiaana. Sam Snead pisti paremmaksi vuodella, kunnostaan intohimoisesti huolta aina pitänyt Gary Player kahdella.Naisten kilpagofissa vanhin major-voittaja on vuoden 1960 Titleholders Championshipin 45-vuo-tiaana nimiinsä vienyt Fay Crocker. Women’s British Openin vuonna 2006 voittanut Sherri Steinhauer yl-tää kakkoseksi 43 ikävuodellaan. Samoilla ikävuosilla mutta hieman nuorempana voittoon ylsi aikoinaan myös Babe Zaharias. Juli Inkster oli 42-vuotias voit-taessaan vuoden 2002 U.S. Women’s Openin.Näin ikä syö lyöntien pituuttaGripin yläpäähän kiinnitettävät liiketunnistimet tal-lentavat Arccos-järjestelmässä dataa, jonka keinoälyä hyödyntävä applikaatio purkaa analyysiksi. Näin on viime vuosina saatu tietoa kymmenistä miljoonista harrastajapelaajien lyöntisuorituksista yli sadassa maassa. Aineisto antaa hyvän kuvan keskimääräisistä lyöntipituuksista eri ikäryhmissä.Tulokset kertovat lahjomattomasti esimerkiksi sen, että kun 30 ikävuoden rajapyykki on saavutettu, jokainen seuraava kymmenen vuotta syö seiskarau-dan lyöntimitoista vajaat neljä metriä. Olettaen tie-tysti, että raudan nostokulma ja muut ominaisuudet pysyvät jokseenkin samoina. 60 vuoden iästä lähtien lyöntien lyheneminen vauhdittuu entisestään. GOLFLEHTI • 1/2020 • 69 Next >